2017


8.5.2017

Jotain poliittisen päätöksenteon hitaudesta kertoo se, että kaksi kuukautta myöhemmin tämä valtuustossa ollut esitys Kormuniityn tontin tulevaisuudesta kävi kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa, joka asian tänään ratkaisi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti esityksen valmisteluun, apulaiskaupunginjohtaja otti sen kaupunginhallitukselle. Kysymyksiä ja keskustelua herätti se, onko suunnittelussa otettu huomioon uudet rakennettavat asunnot ja niihin muuttavien asukkaiden päiväkoti-koulu-liikuntatarpeet. Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä näin ei ollut. Kaupunginhallitus muutti esitystä siten, että suunnittelukilpailussa velvoitettiin huomioimaan juuri nämä.

Nyt kun alueesta ollaan järjestämässä suunnittelukilpailu, sihen olisi voinut sisällyttää sellaistakin rakentamista, jota kaupunki toivoo, esimerkkinä monitoimihalli. Haaste tässä on toki se, että yksityisen rakentama monitoimihalli toteutuu, jos kaupunki sitoutuu käyttämään sitä sovitun ajan ja sovitun määrän. Eli käytännössä kaupungin olisi pitänyt tämän päivän kokouksessa pystyä määrittelemään, kuinka monta neliötä ja tuntia esimerkiksi monitoimihallia alueella tarvitaan seuraavien 10 vuoden aikana.

Vaativa tehtävä.

Toisaalta, jos kasvavaan tarpeeseen ei varauduta, voidaan olla 10 vuoden päästä tilanteessa, että alueella tarvitaan kipeästi koululuokkia ja liikuntasalia, mutta y-tonttia näiden rakentamiseen ei ole.

Nyt tehty ratkaisu on siis kompromissi.

Viimeisessä valtuustossa käsiteltiin myös hallintosääntöuudistus. Siitä keskusteltiin paljonkin ennen vaaleja, nyt vaalien jälkeen vähemmän. Eniten keskustelua herätti lautakuntien koko ja kokouspalkkiot.

Keskusteltiin myös siitä, missä instanssissa eri asioista päätetään, esimerkkinä koulujen lakkautukset. Nykyistä ja jatkuvaa käytäntöä kritisoitiin siitä, että opetuslautakunnassa istuu muitakin kuin valtuutettuja, ja että päätökset tehdään suljetuissa kokouksissa.

Opetuslautakunnassa käsitellään erityisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen sisältöä, mutta myös järjestämispaikkoja. Kouluja perustetaan ja lakkautetaan harvoin, päiväkoteja esimerkiksi ryhmäperhepäiväkoteja enemmänkin. Jokainen palveluverkkopäätös esitellään ja käsitellään. Palveluverkko on kokonaisuus, ja tämän takia päätöksiä ei voi tehdä kevyellä listavalmistelulla. Lautakunta perehtyvänä toimielimenä on siis paikallaan. Itse olen sitä mieltä, että kuntalaisten kannalta merkittävistä asiosita olisi hyvä käydä julkinen keskustelu. Kannatin mallia, jossa lautakuntiin tulevat asioista käydään valtuustokeskustelu esimerkiksi iltakoulussa. Tähän ei päädytty hallintosäännön osalta. Julkinen keskustelu on toki mahdollista vähintään 15 valtuutetun sitä vaatiessa.

Kaupunkilaisia paljon koskettavissa asioissa näin on hyvä tehdäkin.

6.3.2017

Tammikuussa valmisteluun palautettu vastaus Hevoshaan kiinteistöstä eli Kormuniityn kaavoituksesta oli esittelyssä maaliskuun valtuustossa. Vastauksessa oli runsas selostus Hevoshaan lakkautetun koulun yksityiskohdista, kustannuksista ja nykyisestä tilanteesta. Paljon tekstiä, vähän vastausta liittyen kysymykseen.

Alueen asukkaat ovat informoineet aktiivisesti alueella olevista ongelmista. Sotungin koulussa on tänä vuonna entisen 7-9 luokkien ja lukion lisäksi 4-6 luokat. Jatkossa 5-6 luokat. Käytännössä koulu on hyvin tiiviissä käytössä. Tilanahtaus näkyy, niin kuin aina kouluissa, liikuntasalivuorojen niukkuutena ja lyhyissä ruokailuhetkissä.

Liikuntatilojen vähyys on asia, johon Kormuniityn kaavoituksella voitaisiin ottaa kantaa. Monitoimitila, joka muuntuu opetukseen, liikkumiseen, kehitysvammaisten päivätoimintaan, asukastilaksi, sellaiselle tilalle on tarvetta. Sellaisia tiloja voidaan nykyisin myös rakentaa, muunneltavuus ei ole pelkästään vantaalainen toive.

Asia eteni keskusteluin valtuustossa, kaupunkisuunnittelulautakunnassa se oli 13.3., joka jätti Kormuniityn käsittelyn pöydälle.


23.1.2017

Vuoden ensimmäinen valtuusto oli esityslistaltaan lyhyt. Lähinnä käsiteltiin muutamia valtuustoaloitteita ja kaavamuutoksia.

Käsittelyssä oli myös oma valtuustoaloitteeni saada selvitys Hevoshaan koulun kiinteistön tulevaisuudesta. Tästä keskusteltiin elokuussa 2016. Silloin tontin tulevaisuus pomppi eri toimialoilla ja erilaisia versioita sekä koulun että tontin jatkosta liikkui.

Silloin saadut selvitykset eivät vastanneet kysymyksiin, ja kokoomusryhmä täydennettynä vihreiden Kauppisella, Alenilla ja Norrenalla jätti aloitteen tarkemmasta selvityksestä.

Nyt maanantaina aloitteeseen annettiin vastaus. Vastaus oli lyhyt, ei vastannut esitettyihin kysymyksiin, ja jätti jälkeensä liudan uusia kysymyksiä.

Selvitin asiaa aluearkkitehdiltä ja virastolta, ja edelleen Hevoshaan koulun kiinteistön kaavoitus suhteessa alueen tarpeisiin on isona kysymysmerkkinä.

Tein valtuustossa vastauksen palautusesityksen, ja voitetun äänestyksen jälkeen vastaus palautettiinkin uudelleen valmisteluun.

Käyttämäni puheenvuoro on täällä.

Valtuustoaloitteet ovat valtuutetun keino saada tietoa niiltä toimialoilta, joiden toiminnassa eivät ole mukana lautakuntatyöskentelyn kautta. Tämän takia toimialat yleensä vastaavatkin juurta jaksaen ja kattavasti.

Tässä tapauksessa vastaus oli suoraan sanottuna niukka.

2016

14.11.2016 Budjettivaltuusto

Budjettivaltuusto käsitteli ensi vuoden talousarviota. Kaupunginhallitus teki kaupunginjohtajan esitykseen muutamia muutoksia. Itse vein läpi Leppäkorven ja Nikinmäen koulun laajennusten aikaistamista. Ehdotin sitä opetuslautakunnassa, ja selvitysten jälkeen päädyttiin vuoden aikaistukseen aiemmista suunnitelmista. Käytännössä tuo vuosi aikaistusta saadaan, jos ensi vuonna budjetoidaan vuodelle 2018 suunnittelumääräraha. Tällä hetkellä tehdään tarveselvitystä.

Toinen asia, johon puutuin, oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat kaupunkilaiset. Heitä on 53 000, eli 32 % yli 15 vuotiaista kaupunkilaisista. Vantaalla on yhtä aikaa sekä korkea työttömyys ja korkea työpaikkaomavaraisuus. On siis selvää, että vantaalaisen työvoiman koulutus ei kohtaa Vantaalla olevaa tarvetta.

Opintojen ja oppimisen arvo ei ole yksin opittavassa asiassa. Se on myös siinä asenteessa, että läpi elämän oppii, että ajattelumme pysyy joustavana. Vain siten vastatan populistisiin ja valheellisiin väitteisiin. Niitäkin liikkuu.

Yksi lukiokurssi maksaa 2500 euroa. Se ei ole suuri summa. Se on pieni hinta siitä, mitä uuden oppiminen kurssia käyvälle antaa.

29.8. Valtuusto

Syksyn ensimmäinen valtuustossa käsitteli lähinnä Hevoshaan koulun lakkautuksen perumiseen tähdännyttä valtuustoaloitetta. Keskustelua asiasta riitti. Lisäksi keskusteltiin, voiko asiasta ylipäänsä keskustella ja onko kaikki keskustelu kaikkea sovittua yhteistyötä vastaan. Erikoinen episodi sinänsä.

Oma kommentti tässä:
"Muutamia tosiasioita:
-Alueen lapset mahtuvat tällä hetkellä alueella oleviin
kouluihin. Tämä kuitenkin edellyttää, että eri koulujen oppilaaksiottorajat ovat joustavat. Kärjistetysti tämä tarkoittaa, että oppilaspainetta Hakunilassa voidaan purkaa Jokiniemen kouluun. -Koko Vantaalla asukasluku, myös oppilaiden määrä, on
kasvanut. Koko Vantaan alueella kouluissa on nyt enemmän oppilaita kuin 3 vuotta sitten. Tälle kehitykselle ei näy muutosta.

-Kiitos Vantin yhtiöittämisen, koulukiinteistöjen
kunnossapito on nyt edullisempaa kuin 3 vuotta sitten. Tällekään kehitykselle ei näy muutosta.

-Yhdessä nämä kaksi, eli kasvaneet oppilasluvut ja laskeneet
kustannukset, on tarkoittanut sitä, että kun koulujen lakkautuksella alun perin haettiin 5 miljoonan euron säästöä, haettu säästö on tällä hetkellä reilu 1 miljoonaa.

Voidaan kysyä, onko Hevoshaan koulun lakkautuksella tavoiteltu säästö saatavissa muutenkin. Mielestäni on.

-Toisaalta alueen oppilaat mahtuvat alueen kouluihin ilman
Hevoshaan kouluakin.

Miksi säilyttää kiinteistö, jota ei välttämättä tarvita?

-Johtuen erittäin tiukasta investointipolitiikasta, monia
erittäin tarpeellisia uudisrakennuksia ja peruskorjauksia on jouduttu lykkäämään valitettavan pitkälle.

-Hidastunut korjaustahti ja nopeutunut oppilasmäärän kasvu on
valitettavasti yhtälö, joka ei mielestäni toimi.

Vaikka Hevoshaan koulua ei nyt tarvita koulukäyttöön kokonaisuudessaan, alueella mielestäni tarvitaan sellaista
kapasiteettia, että päiväkodeilla on asiallinen toimintaympäristö ja oppilailla on terve koulu. Jos tehdään korjauksia, oppilaat voidaan sijoittaa terveellisesti ja edullisesti.

Näiltä osin annettu vastaus on puutteellinen. Kannatan kokoomuksen tekemää valtuustoaloitetta, jossa pyydetään selvittämään, miten Hevoshaan koulun kiinteistön kehittämissuunnitelmat vastaavat asukkaiden
tarpeisiin ja väestökehitykseen myös tulevaisuudessa
.

Mitä tällä haetaan?

Vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:
-Onko Hevoshaan koulun kiinteistö mahdollista kaavoittaa asunnoiksi? Huomioiden, että kolme vuotta sitten käydyssä keskustelussa näin ajateltiin tapahtuvan, mutta ei tapahtunut

-Jos Hevoshaan koulun kiinteistö kaavoitetaan asunnoiksi, miten se vaikuttaa alueen oppilasmäärien kehitykseen, kun huomioidaan nykyinenkin oppilasmäärien kasvu

-Mihin Hakunilan alueen kouluihin oppilasmäärän kasvu kohdistuu voimakkaimmin, kuinka laajalle oppilaita voidaan vyöryttää

-Voidaanko Hevoshaan koulun kiinteistöä kehittää siten, että siihen sisältyy myös kaupungin toimintoja, esimerkiksi päiväkoti ja opetustiloja."

13.6.2016 Opetuslautakunta

Opetuslautakunta, kuten kaikki lautakunnat Vantaalla, käsittelevät toimialansa sisällölliset asiat. Koulujen sijainnit ja paikat, samoin kuin opetussuunnitelman sisältö, päätetään opetuslautakunnassa. Aivan vastaavasti Kivistön keskusaukean kivetysmateriaali päätetään teknisessä lautakunnassa.

Valtuusto päättää rahasta. Valtuusto päättää budjetin hyväksymällä, onko opetuslautakunnan tekemä ja kaupunginjohtajan esittelemä budjetti sellainen, että sen toiminnan rahoitus hyväksytään. Vaikka valtuuston budjettikäsittelyssä tehdään määrärahaesityksiä, käytännössä edetään hyvin pitkälle lautakunnan esitysten mukaisesti.

Tämän takia lautakunnat istuvat pitkiä seminaareja, joissa tulevaa toimintaa suunnitellaan. Olisi mahdoton tilanne, että valtuusto tietäisi jokaisen hallinnonalan asiat niin tarkasti, että se voisi vakuuttavasti ottaa kantaa jokaiseen sisällölliseen ratkaisuun. Pienemmissä kunnissa näin voidaan tehdä, kun käsiteltävät kokonaisuudet ovat suppeampia.

Tuomelan koulun lakkautusta koskeva kuntalaisaloite tuli opetuslautakuntaan, koska opetuslautakunta käsittelee Vantaalla kouluverkkoa koskevat asiat. Valtuustoon päätös olisi mennyt, jos opetuslautakunnan päätös olisi sisältänyt talousarvioon vaikuttavia tekijöitä. Vaikea nähdä, että näin ei olisi käynyt missään vaihtoehdossa.

Kuntalaisaloitteen luonne on kuitenkin eri kuin normi lautakuntaesittelyasian. Tällöin on hyvä, että kuntalaisilla on mahdollisuus seurata valtuuston keskustelua asiasta. Tällä hetkellä kaupunginjohtajan kokoama ryhmä miettii, miten kuntalaisaloitteet Vantaalla käsitellään. On hyvä, että niistä keskustellaan. Mutta toisaalta keskustelu vaatii sen, että asiasta tietää jotain. Tällä hetkellä en itse osaisi sanoa kovinkaan paljon Kivistön keskusaukean kivetysmateriaalista.

Aloite Tuomelan koulun lakkautuksesta vedettiin listalta pois.

Opetuslautakunta käsitteli uudistuvaa opetussuunnitelmaa. Perusopetuksen koulukohtaiset suunnitelmat löytyy täältä,

http://vantaawiki.cloud19.hostingpalvelu.fi/pops/E...


7.3.2016 Valtuusto

Valtuustossa keskusteltiin Kehä nelosesta ja sisäilmasta. Ensimmäinen on kauaskantoinen. Jopa niin kauaskantoinen, että nut lausunnolla olleiden suunnitelmien toteutus on todennäköisesti vuonna 2040. Kuka niistä silloin päättää; maakunta, kunta, sotealue, valtio, kuka tietää.

Sisäilmaongelmista keskusteltiin Kauppisen aloitteen saaman vastauksen perusteella. Siinä vaadittiin oirekyselyä jokaiseen vantaalaiseen kouluun. Jos tulos on tilastollisesti pätevä, koulu on terve tai sairas.

Ei näin. Liian vähän liian myöhään, jos tarvitaan oirekysely todentamaan, että koulussa on oirehtivia oppilaita. Koulussa pitää olla ajantasainen tieto siitä, että onko koulussa turvallista ja terveellistä olla. Jos on tarvetta, pitää reagoida nopeasti jo ensimmäiseenkin oirehtivaan oppilaaseen.

Joskus ilmanpuhdistin luokassa riittää. Joskus taas koulun korjaus ei riitä. Parasta on, että kouluterveydenhoitaaja seuraa ja tietää, missä mennään. Vantaalla on vuoden aikana menty paljon eteenpäin, mutta paljon on vielä tehtävää. Eikä oireiden seuranta riitä. Tarvitaan laadukasta rakentamista ja korjausta, perusteellista siivousta, ilmastointilaitteiden oikeaa käyttöä. Asioista välittämistä.

25.1.2016 Valtuusto

Tein viime keväänä aloitteen kerhopalkin liittäämisestä koulupäivän yhteyteen. Tänään siihen tuli vastaus. Aloitteen tavoitteena oli selvittää, voidaanko harrastamista lisätä koulupäivän päätteeksi ja yhtenäistää koko päivää.

Sari Multalan ehdotuksesta kehittyi idea kerhopalkista. Juttelin siitä opetuslautakunnan jäsenten ja perusopetuksen johtajan kanssa. Sen jälkeen tein varsinaisen valtuustoaloitteen. Aloite eteni valmisteluun. Korson alueella aloitti kerhopalkkipilotti. Alueen yhdistykset ja seurat kutsuttiin ideointiin mukaan. Kymmenisen kerhoa saatiin pystyyn noin sadalle lapselle. Rehtorit ovat tyytyväisiä, kun koululaisilla on enemmän vaihtoehtoja harrastaa.

Kerhoja olisi voinut olla enemmänkin. Ongelma ei ollut lasten haluttomuus kerhoon, ei myöskään liikuntasalin käyttö koulussa. Haasteellisinta oli saada harrastusyhteisöjä mukaan. Ajatus kevyestä harrastamisesta kerhon muodossa oli niille uusi. Harrastaa voi iltaisin, monena iltana, usein kalliisti. Sen sijaan kevyt harrastaminen kerhossa oli toimijoille uutta.

Nyt tsemppiä yhdistykset! Kaikki ei halua, voi tai tahdo harrastaa monena iltana viikossa. Toisaalta saa harrastamisen kipinän kerhosta ja siirtyy täysharrastajaksi. Palvelumuotoilua kehiin urheiluseurat!

2015


14.12.2015 Valtuusto

Syksyn 
viimeinen valtuusto alkaa aina juhlallisesti luciakulkueella. Myös kulttuuripalkinto jaetaan, tänä vuonna sen sai Esa Pulliainen.

Tämän lisäksi hyväksyttävänä oli nippu kaavoja Myyrmäessä, Aviapoliksessa ja Kivistössä. Kaavoja kehuttiin yleisesti hyviksi. Mutta aina välillä keskustelu hyppää korkeampiin sfääreihin.

Onko tiivis (=korkea) rakentaminen välttämätöntä? Onko se välttämätöntä Vantaalla? Sipoo on mainio esimerkki Vantaan kokoisesta kaupungista, jossa ei ole tiiviyttä. Ei siellä ole oikein kaupunkiakaan. Ei tosin ole Vantaallakaan, meillä on vielä matkaa kaupunkimaiseen asukastiheyteen. Helsingissä on 2800 asukasta / km2. Vantaalla ollaan puolessa välissä. Tämän takia meillä ei ole kivijalkamyymälöitä eikä kahviloita. Tiiviisti rakentamalla joskus on. Omakotiasumisessa on puolensa, tiedän omakohtaisesti, mutta ei asemien läheisyydessä.

Kaavoissa oli myös myymälöitä. Kulutusjuhlat, maapallon kantokyky, riskin siirtäminen kuluttajilta kaupalle vaiko kaupungille vaiko kelle.

Sitten käytiin hyvä keskustelu koulujen ja teiden tärkeydestä. Molemmat ovat. Kehäraiteen kaltainen mahdollisuus oli käytettävä hyväksi. Mutta infrainvestointien jälkeen on aika keskittyä palveluverkkoon ja sen uusimistarpeeseen.

Lämmintä ja toivon mukaan myös valkeaa joulua!

11.11.2015 Valtuustoinfo
Kuultiin kaupunginjohtajan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen apulaiskaupunginjohtaja Jukka T Salmisen esitykset sote-uudistuksesta ja sen vaikutuksista kaupunkiin. Kovin paljon uudistuksesta ei ole vielä sanottavaa.

Hallituksen kärkihankkeeseen kuuluvasta perhekeskusten perustamisesta kuultiin hieman. Käytännössä saman katon alle kootaan nyt kovin hajallaan eri toimialoilla olevat perhepalvelut. Tähän yhdistetään 3. sektorin toiminta. Hyvä blogikirjoitus aiheesta löytyy Lastensuojelun Keskusliiton sivuilta.

9.11.2015 Opetuslautakunnan kokous

Opetuslautakunnassa ollaan käsitelty ops2016 vantaalaista toteutusta , tuntijakoja ja toimintatapoja. Maanantaina otettiin kantaa musiikkiluokkien tuntijakoon. Koko opetussuunnitelman uudistuksen tavoitteena on syventää oppimista ja tuoda sitä tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Tämä tapahtuu väljentämällä sisältövaatimuksia ja lisäämällä valinnan vapautta. Valinnaisuuden vuoksi musiikkiluokkien musiikkin määriteltyjä tunteja supistettiin. Niitä on edelleen 24 vuosiviikkotuntia, mikä käytännössä tarkoittaa 3 tuntia viikossa 3-9 luokilla, 5. luokalla 4 tuntia. Riittääkö tämä musiikin painotettuun opetukseen? Musiikkiluokan opettajilta kysyttäessä niitä voisi olla enemmänkin. Oppilailta kysyttäessä yhden valinnaisaineen saaminen yläluokille on toivottu ratkaisu. Kannatin esitystä. Mutta pidän tärkeänä, että koulu aidosti pyrkii järjestämään kerhotoimintaa koulupäivän yhteyteen. Kerhossa voidaan syventää musiikin oppimista, esimerkiksi musiikin teoriaa. Koulupäivän yhteyteen tuodut soittotunnit toimivat myös. Musiikkiluokkia Vantaalla on vähän, eikä niiden määrään tehty tässä opetussuunnitelmauudistuksessa muutoksia.

Opetuslautakunnan edellisessä kokouksessa Rajatorpan koulun kunnostaminen jäi pöydälle. Äänestin itse pöydälle jättämisen puolesta. Halusin, että ensin selviää, miten Hämeenkylän koulun sisäilmaongelmien kanssa edetään. Nyt tiedetään, että koulu tutkitaan rakenteita myöten. Tämä on välttämätöntä. Tähän asti tehdyt tutkimukset eivät ole selvittäneet, miksi koulussa korjauksista huolimatta oireillaan. Umpisolmu; selviämättömät ongelmat ja jatkuva oirehtiminen, sai ratkaisun, kun kaupunginjohtajan budjettiesityksessä todettiin Hämeenkylän koulun tilanteen ratkaistavan kestävällä tavalla. Käytännössä koulu tutkitaan, tutkimusten jälkeen pohditaan uudisrakentamisen ja korjauksen tarve ja aikataulutus.

Takaisin Rajatorppaan. Siellä museoviraston suojelemaa koulua ja päärakennusta suunnitellaan korjattavan n. 1 meur. Tiedetään, että konsulttiselvityksen perusteella päärakennusta ei kannata korjata, vaan tontille kannattaa rakentaa uudisrakennus. Ympäristökeskuksen tarkastus löysi koulusta vakavia kosteusvaurioita. Itse tein tästä johtopäätöksen; koulun korjausta (vaikka se laastarointia näin pienillä summilla onkin) ei saa enää viivyttää. Tämän takia kannatin esitystä. Vastaesitys olisi vienyt korjaukseen ryhtymisen pitkälle tulevaisuuteen.

Yhdyin pöytäkirjalausuntoon, jossa vaadittiin koko Länsivantaan kouluverkon uudisrakentamistarpeen ja aikataulun selvittämistä ensi keväänä, kun tulokset Hämeenkylän koulun kunnosta on selvinneet.

15.6.2015  Valtuuston kokous

Valtuustossa valittiin maankäytön apulaiskaupunginjohtajaa. Virka on tärkeä paitsi Vantaalle ja vantaalaisille, myös koko pääkaupunkiseudulle ja sitä myöten Suomelle. Virkaan tuli valittua Helsingin entinen Espooseen valitsematta jäänyt maankäytön johtaja Hannu Penttilä. Oma ehdokkaani oli Antti Tuomainen. Vantaalainen, joka näkee Vantaan suurena mahdollisuutena, ei lohdutuspalkintona.

Kaikilla hakijoilla oli omat vahvuutensa. Paras hakija olisi ollut yhdistelmä kaikkia, arkkitehdin visionäärisyyttä, pitkän linjan toimijan verkostoja, virkamiehen organisaation tuntemusta ja toiminnan ulkopuolelta tulevia raikkaita ja innovatiivisia ajatuksia.

Valtuustossa käytiin myös lähetekeskustelu 2016 talousarvion ja investointiohjelman 2016-2025 laatimiseen. Toivoin toimialoilta paitsi järkevää investointiohjelmaa, myös innovatiivisuutta käyttömenojen ja investointien tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

Joskus kannattaa korjata heti, ettei tarvitse (hätä)investoida muutaman vuoden päästä. Erityisesti koulujen kunnossapito, korjaus ja jopa siivous vaikuttaa paljon siihen, miten tulevaisuudessa investoidaan.

11.5.2015

Segregaatio tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajakaupunginosat maahanmuuttajistuu. Segregaatio on ongelma, jos sen seurauksena alueen väestörakenne yksipuolistuu. Silloin ongelmat kasaantuu. Tämä on todellinen ongelma kaikissa niissä kaupungeissa, joissa on paljon maahanmuuttajia. Myös Vantaalla.

Segregaatioon puututaan kaupunkisuunnittelulla. Hyvässä kaupunkisuunnittelussa kaupungin alueet ovat viihtyisiä, turvallisia ja palveluiltaan laadukkaita. Tähän otetaan kantaa kaupunkisuunnittelussa.

Samoin kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa asuntojen hintaan. Jos asuntoja kysytään enemmän kuin niitä tarjotaan, hinnat nousevat. Suomessa yhtälö ei ole näin yksioikoinen.
1. Kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat  vain sellaisilla markkinoilla, joilla on kilpailua. Suomessa näyttää olevan liian vähän tarjoajia, jotta tarjotaa saataisiin aidosti kysyntää enemmän ja siten, että tämä vaikuttaisi hintoihin.
2. Suomi on pohjoinen maa. Mellunmäen metroasema on maailman pohjoisin metroasema. Rakentaminen on kallista.
3. Kaupungit käyttävät kaavoitusoikeuttaan itsekkäästi. Kerava kaavoittaa alueelleen maanläjitystä, kun naapurissa Vantaan puolella on Vallinojan kaupunginosa. Radan varteen. Itsekkäällä kaavoituksella saadaan maan hinta pysymään korkeana. Ja asuntojen hinnat pysyvät korkeana.

Näistä keskusteltiin valtuustossa.

Kuvateksti

7.5.2015

Olen usein miettinyt, miksi toiset kaupungit ovat viehättäviä ja toiset eivät. Joillekin paikkakunnille on syntynyt huolehtimisen kulttuuri. Se näkyy siisteinä pihoina , puhtaina katuina ja viihtyisinä toreina. Yhteistä näille on, että ympäristö luodaan asukkaiden ja kaupungin yhteistyönä. Siihen Vantaallakin tähdätään. Valtuustoinfossa kuultiin kaupungin arkkitehtuuriohjelmasta. 

Lisäksi selostettiin tablettien opetukseen ja oppimiseen tuomista muutoksista ja sähköisistä yo-kokeista. Oppiminen on erilaista tabletilla ja kirjoilla. Tabletti ei ole sähköinen kirja eikä sähköinen opettaja.  Tabletti mahdollistaa aktiivisen oppimisen passiivisen oppimisen sijasta. Tällöin oppiminen monipuolistuu, se aktivoi useampia, se mahdollistaa yksilöllisen etenemisen ja lisäksi motivoi paremmin. Erityisesti Vantaalla haaste on se, että osa pojista ei viihdy eikä motivoidu kouluista eikä oppimisesta.

20.4.2015

Kaupunginvaltuustossa maanantaina tein valtuustoaloitteen.

Kerhotoiminnan lisäämisestä koulupäivän yhteyteen kerhopalkin avulla. Tällä tarkoitetaan sitä, että peruskoulussa koulu kiinnitetään päättyväksi samaan aikaan kaikilla, ja iltapäivän tunnit voidaan käyttää kerhotoimintaan. Sama kerhoaika koko koululla tarkoittaa kerholaisia niin paljon, että alueen yhdistykset ja muut toimijat kiinostuvat kerhon järjestämisestä.

Aloitteesta hyötyy kaikki. Lapset, kun kerhontoiminta monipuolistuu. Perheet, kun lasten päivä tiivistyy, ja harrastus mahdollisesti siirtyy illasta iltapäivään. Koulut, saadaan monipuolisempia kerhomahdollisuuksia lapsille. Alueen yhdistykset, palvelumuotoilua harrastustoimintaan.  

Maanantaina keskusteltiin pitkään, onko maan pakkolunastus hyvä vai huono tapa hankkia maata.

Aivan ilman yllätyksiä kävi selväksi, että salin oikea laita ei halua käyttää maan pakkolunastusta, vaikka sellainen kaupungin keinovalikoimasta löytyykin. Salin vasenlaita näkee, että tässä(kin) tarkoitus pyhittää keinot. Kysehän on suurmaanomistajasta ja nyt hankittavaa maata tullaan joskus tulevaisuudessa tarvitsemaan. Todennäköisesti tullaan, mutta onko se joskus seuraavan tulevan kymmenen vuoden sisällä? Erittäin epätodennäköisesti ei, tietäen Vantaan erittäin tiukan investointibudjetin.

16.4.2015

Valtuustoinfossa torstaina kuultiin henkilöstökertomus viime vuodelta. Vantaan kaupunki on iso työnantaja ja henkilöstöä seurataan ja tilastoidaan monellakin mittarilla. Ikä-sukupuolijakaumaa, toimialoja, koulutuspäiviä, sairaspoissaoloja. Kertomuksesta selviää, että Vantaan kaupungin vakituisista työntekijöistä 40,3 sai henkilökohtaista lisää. Kokonaiskeskiansiot ovat käytännössä nousseet tai pysyneet samoina sekä miehillä että naisilla kaikissa ammattiryhmissä. Poikkeuksena miespuoliset lääkärit, he tienasivat Vantaalla v. 2014 vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Vantaa on siis hyvä työnantaja.

Yksi seurattava kohde tulos- ja kehityskeskustelut. Vuonna 2012 kehityskeskustelun oli käynyt 75% kaupungin työntekijöistä, 2013 79% kaupungin työntekijöistä, vuonna 2014 70% henkilöstöstä. Kysyin henkilöstöjohtajalta, onko tälle muutokselle selittävää tekijää. Kirsi-Maria Lievosen mukaan käytyjen keskustelujen tilastointi ei ole täysin aukotonta. Ja monesti kehityskeskusteluja käydäänkin työnteon lomassa.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että kehityskeskustelu on yksi tärkeimmistä johtamisen välineistä. Sen merkitystä työn tekemisessä ja sen kehittämisessä ei voi väheksyä. Siitäkin huolimatta, että huonosti järjestettynä kehityskeskustelu on pakkopulla, joka pitää suorittaa, että saadaan tarpeellinen lappu täytettyä.

Kuvateksti

24.2.2015

Opetuslautakunnan kokouksessa kuultiin selostettuna Pähkinärinteen koulun peruskorjaus. Selostuksena kuultu asia tarkoittaa lyhyesti sitä, että opetuslautakunnalla ei ole korjauksen laajuuteen kommentoitavaa, sen tekee tilakeskus ja tekninen lautakunta. Mutta koska opetuksen sisältö ja järjestäminen on opetuslautakunnan vastuulla, asia meillekin selostettiin.

Tiukassa TVO maailmassa jokainen kaupungin tekemä korjaus ja erityisesti investointi suunnitellaan tarkkaan. Suunnittelusta huolimatta rakennusten kunnossa tapahtuu muutoksia, joihin pitää reagoida. Syksyllä 2014 esitellyssä investointiohjelmassa valtuusto hyväksyi Pähkinärinteen koulun peruskorjaukseen 0,5 meur. Myöhemmin selvisi, että esitetty summa ei riitä, jonka vuoksi uusi summa 4,4 meur kävi lautakunnat läpi.

Kokouksessa pyysin, että näin isoissa korjauksissa / investoinneissa tuotaisiin nähtäville myös ne mahdolliset vaihtoehtolaskelmat, joita on tehty. Esimerkiksi mitä uusi koulu Pähkinärinteeseen olisi maksanut, mitä se olisi vaatinut rakennuksen ajan väistötiloina, mitä hyötyjä peruskorjauksessa arvioidaan olevan. Siitäkin huolimatta, että koulujen rakentamisen tekniset yksityiskohdat eivät ole opetuslautakunnan asioita.

Lautakunnan kokouksessa esiteltiin myös talousarvion toteutuminen. Luvuista selvisi, että päivähoidon paikkatakuu (= lasten pitkät kesälomat) on tuonut henkilösäästöjä. Samoin Vantin kanssa toimintaa on selkeytetty siten, että siivous- ateriapalveluiden laskun hyväksyy palvelun saanut yksikkö. Eli se päiväkodinjohtaja hyväksyy laskun, jossa laskutetut ateriat on syöty. Yksinkertaiselta kuulostava periaate, joka ei ole kuitenkaan aikaisemmin täysin toteutunut. Ja jos ei toteudu, laskutuksen oikeellisuudessa voi olla puutteita. Toimintatavan muutoksella perusopetus on saanut säästöjä.

Kysyin, eikö saatuja säästöjä voisi käyttää koulun peruspuhdistusten määrän lisäämiseen. Että siivotaan perusteellisesti kesän lisäksi myös jouluisin. Sisäilmaongelmiin nopein ja tehokkain ennaltaehkäisy on pitää rakennusten peruskunnosta huolta. Vastauksena selvitettiin nykyisen siivouksen laadun puutteita. Kun on sovittu tietyistä toimenpiteistä, esimerkiksi kesäsiivouksesta, sitä ei ole kuitenkaan tehty. Kun on sovittu kaapin päällysten pyyhkimisestä, sitä ei ole tehty. Tähän ongelmaan ei lisäpalvelujen osto auta, vaan ensin täytyy saada varmuus siitä, että jo tilatut ja maksetut palvelut saadaan. Ja tässä taas niinkin simppeli asia kuin laskun tarkistaminen on avainasemassa. 

Koulujen sisäilmaongelmien, siivouksen tason ja yleisen rakennusten huollon ongelmat on asioina suhteellisen yksinkertaisia. Monimutkaisia niistä tulee, jos kukaan ei ole se taho, jolla on kokonaisvastuu siitä, mitä rakennuksessa tapahtuu. Tässä taas auttaa toimenkuvien täsmentäminen ja ihan perusesimiestyöskentely.  


26.1.2015

Vuoden ensimmäinen valtuusto käsitteli Vantaan lausuntoa suurta ja tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavaan metropolihallintolakiin. Pääkaupunkiseudulla ongelmana on kuntien itsenäinen maankäyttöpolitiikka. Korso sijaitsee Tuusulan, Keravan ja Sipoon naapurissa. Korso on omakotipainotteinen asuinlähiö. Kun siirrytään rajan yli Tuusulaan, Keravalle tai Sipooseen, vastassa on teollisuusaluetta ja kaatopaikkaa.

Esimerkki kuntien välisestä tämän hetkisestä yhteistyöstä on HSL ja julkinen liikenne. Niin Kerava, Nurmijärvi, Vihti kuin Tuusulakin ovat päättäneet olla liittymättä yhteiseen HSL alueeseen. Liittyminen maksaa kunnalle. Maksun vastineeksi kunnat saavat yhteisen joukkoliikenteen. Helsinki, Espoo ja Vantaa, nyttemmin myös Sipoo, maksavat jokaisesta joukkoliikennekilometristä, ja näiden kaupunkien asukkaat matkustavat järkevillä joukkoliikenneyhteyksillä. Kehyskunnista nämä puuttuvat, ja se on kuntien oma päätös. Pakkoa liittymiselle ja joukkoliikenneyhteyksien parantamiselle ei siis ole.

Tämän seurauksena Tuusulalaiset kansoittavat tuusulanväylää. Joka on erittäin ruuhkainen. Tuusulalle tarjottiin vaihtoehdoksi osallistua Ruskeasantaan rakennettavan liityntäpysäköintipaikan kustannuksiin, näin tuusulalaiset olisivat päässeet näppärästi kehäradan varrelle. Ruskeasantalaisethan pysäköintipaikkaa eivät tarvitse, kun asemalle voi kävellä.

Tuusula ei ottanut ehdotusta edes käsiteltäväksi. Miksi ottaa, miksi maksaa, kun ei ole pakko. Rusinat pullassa ovat niin makeita.

Lakiesityksen yksi suuri puute on, että se ei ratkaise liikkumisen ongelmia.

Metropolihallinto lisää nimensä mukaisesti hallintoa. Hallinto ei ole ilmaista. Julkisen sektorin kustannusten lisääminen ei ole tässä Suomen taloudellisessa tilanteessa todellakaan toivottavaa.

Valtuustossa käsiteltiin myös asukaspalvelujen apulaiskaupunginjohtajan valintaa. Vastakkain olivat käytännössä Heidi Nygren (vihr) ja Jaakko Niinistö (ps). Molemmat ehdokkaat olivat päteviä ja sopivia, tosin keskenään hyvin erilaisia.

Itse äänestin Niinistöä. Pidin hänen visiostaan integroida maahanmuuttajia entistä enemmän työn kautta. Työllisyyspolitiikka on Vantaalla perinteisesti hoidettu hyvin.

19.1.2015

Jos loppiaisvastaanottoa ei lasketa, vuosi alkoi opetuslautakunnan vastaanotolla. Vuoden ensimmäinen opla oli lyhyt ja tehokas. Suuria päätettäviä asioita ei ollut, esittelyaineistona tutustuttiin kouluikkunan tietoihin.



Kouluikkuna sisältää paljon mielenkiintoistsa vertailutietoa kuntien välillä. Kuten kuvasta näkyy, Vantaan tilanne luokkakokojen vertailussa on hyvä. (Koululuokkien koosta oppimiseen ja koulussa viihtymiseen on olemassa monenlaista tutkimustulosta...)

2014

15.12.2014

Vuoden viimeinen valtuusto alkoi jälleen kerran juhlavasti Lucia -kulkueella. Valtuuston aloitus oli muutenkin kulttuuripainotteinen: Vantaan Sanataidekoulu sai vuoden kulttuuripalkinnon. Musiikkiopiston juhlavuosi päättyi, sen kunniaksi valtuustolle näytettiin vuoden aikana syntynyt oodi ilolle Vantaalla.

Valtuustossa käsiteltiin myös hyvinvointiraportti 2014.

Hyvinvointi on moniulotteinen asia. Ensinnäkin voi miettiä, mitkä ovat oikeasti ja aidosti sellaisia asioita, joita kaupunki voi tehdä lisätäkseen kaupunkilaisten hyvinvointia. Tästä seuraa toinen mietinnän paikka: mitkä tekijät vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin?

Hyvinvointia mitataan usein objektiivisesti (esimerkkinä tässä raportissa tuloerot - huoltosuhde- erikoissairaanhoidon kustannukset). Objektiviisia mittarissa hyvää on se, että tulokset ovat vertailukelpoisia vuosien välillä. Huonoa niissä on se, että mittariksi valitut kuvaajat kertovat mittariston tekijän käsityksistä siitä, mitä hyvinvointi on. Näin ollen vaikka objektiivisesti mitatun hyvinvoinnin tekiijät ovat valideja, voidaan jokaista tekijää hyvinvoinnin kuvaajana kyseenalaistaa.

Tämän takia mm. OECD on alkanut sisällyttää hyvinvointiraportointiin koettua hyvinvointia.

Yksi iso osa hyvinvointia on kokemus osallisuudesta, johonkin ryhmään kuulumisesta ja oman elämänsä tekijöihin vaikuttamisesta. Koska Vantaalla on paljon vieraskielisiä ja lapsiperheitä, olisi hyvä mitata paitsi tuloeroja, myös koettua hyvinvointia. Miten asukkaat kokevat kaupungin palveluiden kohtaavan omat tarpeensa? MIten asukkaat kokevat voivansa vaikuttaa niihin palveluihin, joita heille tarvitaan? Erityisesti vieraskielisten keskuudessa vastaukset voivat olla jotain ihan muuta kuin se, millaisia palveluja vieraskielisille suunnitellaan ja tarjotaan.

17.11.2014

Vuoden 2015 talousarviokäsittely on ollut prosessi. Se alkoi kesäkuussa valtuustoseminaarissa. Syyskuussa toimialat kertoivat omat näkemyksensä. Lokakuun loppupuolella näkemykset olivat saaneet budjettimuodon. Kaupunginjohtaja esitteli budjetin, johon ryhmät tekivät muutosesityksiä. Rahallisia muutoksia ei tehty, sanallisia kylläkin.

Itse olin mukana tekemässä seuraavia läpimenneitä kirjauksia

(sivistysviraston osuus)

Perusopetuksen toimintaa terveellisen koulupäivän takaamiseksi kehitetään lisäämällä toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Rehtorit huolehtivat siitä, että lukuvuoden arviointia käsittelevässä kokouksessa on vanheimpainyhdistyksen edustuksen lisäksi läsnä tarvittaessa myös kouluterveydenhoitaja ja sisäilman laatuun perehtynyt asiantuntija.


Peruskoululaisten liikuntaharrastusta tuetaan aktiivisesti koulun ja alueen yhdistysten yhteistyötä kehittämällä. Esimerkiksi voisi selvittää koululuokkien päättymisaikojen yhteensovittamista niin, että liikunta voisi nykyistä enemmän toteutua päiväsaikaan. Näin se mahdollistaa useamman koululaisen liikunnan harrastamisen, kun kuljetukset vähenevät.


Lukiot kehittävät ja syventävät yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa => Yrittäjäkoulutus lisääntyy, lisätään yrittäjäkoulutusta ja tietoa yrittäjyydestä toisen asteen koulutuksessa (2014-2016)

(Tilakeskuksen toimiala)

Tilakeskus toimii tiiviissä yhteistyössä muiden toimialojen ja vanhempainyhdistysten kanssa koulujen sisäilman laadun parantamiseksi. Tilakeskus toimittaa kh:lle selvityksen helmikuun loppuun mennessä siitä miten sivistystoimen, tilakeskuksen ja kouluterveydenhuollon yhteistyö sisäilma-asioissa käytännössä järjestetään.

Budjettikirjaa luetaan tiiviisti ennen budjettikäsittelyä, sen jälkeen vähemmän. Mutta kirjaan tulleet kirjaukset on sellaisia, joihin valtuutettu voi palata kysyen virkamiehiltä, miten mikin asia on edennyt. Tämän takia kirjaukset ovat enemmän kuin vain sanoja paperilla.

Prosessi on siis ollut pitkä, tämän lisäksi valtuusto keskusteli talousarviosta pitkään ja hartaasti. Keskustelu on toisaalta se, mitä valtuutettu voi tehdä, napin painamisen lisäksi. Selvittää, selvityttää, kiinnittää huomiota.



10.11.2014

Opetuslautakunnan kokouksessa selvitettiin erilaisia tapoja toteuttaa yksityistä päivähoitoa. Olen puhunut yksityisen päivähoidon puolesta, ei vähiten sen takia, että se on kunnalle edullisin tapa järjestää päivähoitopalveluja.

Tämä on huomattu Vantaallakin. Nyt keskusteltiin ostopalveluista.

Saimme selvitystä myös koulujen sisäilmaongelmista ja syistä, jonka takia niitä on. Ja ennen kaikkea, mitä niille voi tehdä.

Saimme myös erittäin kattavan selvityksen 2. asteen, eli lukion ja ammattikoulujen, rahoituksen ja rakenteen uudistamisesta. Esitys on lausuntokierroksella, ja toteutuessaan voi vaikuttaa Vantaallakin yllättävillä tavoilla.

31.10.2014

Politiikka on puhetta. Puheenvuoroilla kysytään, avataan, kuvaillaan ja tehdään asioita tietoon. Käytin 11.9. puheenvuoron siitä, riittääkö Vantaan kaupungin kiinteistöjen kunnostukseen käytetty 2,5 miljoonan euron määräraha myös tulevaisuudessa. Taustalla on tieto, että investointiohjelma on tiukka, jolloin peruskorjaukset ja suuremmat korjaukset ylipäänsä siirtyvät.

Vantaan sanomat uutisoi 31.10. määrärahan korotuksesta.
Joskus puhetta myös kuullaan.


17.10. Asunnottomien yön paneeli

Vahti RY järjesti paneelikeskustelun asunnottomuudesta. Vantaalla on 522 asunnotonta ARAn tilastoinnin mukaan. Asunnottomia on kuitenkin todennäköisesti enemmän. Suomessa on suurimman osan vuotta kylmää. Liian kylmää sille, ilman asuntoa voisi elää. Mutta kenen velvollisuus on järjestää asunto kaikille. Myös heille, jotka eivät maksa vuokraa ja asunto on kovalla kulutuksella. Blogi tästä.

13.10. Opetuslautakunnan kokous

Opetuslautakunnassa keskusteltiin vilkkaasti. Muun muassa iltapäiväkerhon järjestämisestä ja järjestäjistä. Minulta pyydettiin kommenttia, laskentatoimen opettajan roolissa, siitä, onko iltapäiväkerho bisnes. 

Syyslukukausi 16.8.-20.12.

92 lasta 5 päivää viikossa kello 13-17.

Vuokra 6 000 €. Vantaan kaupungin avustus vuokran jälkeen 15 000 €.

Viisi kuukautta, n. 100 lasta, rahaa käytössä 3 000 € / kuukausi. Tämä oli sellainen yhtälö, josta keskusteltiin sävyllä 'ei kait joku vain tee tässä bisnestä'.  



22.9. Valtuusto

Valtuustossa käsiteltiin yhtä tähän astisen valtuustoajan suurinta asiaa, kannanottoa sote-uudistukseen. Kirjoitin siitä blogin, vaikka tähän mennessä asiasta on vähän varmaa tietoa, paljon erilaisia vaihtoehtoja, mahdollisuuksia ja uhkakuvia. Valtuusto oli yksinmielinen annetun vastauksen suhteen.

Lisäksi valtuustossa keskusteltiin täydennyskaavoituksen tuoman arvonnousun hyötyjästä. Kaupungeilla ja kunnilla on kaavoitusmonopoli. Kaupunki kaavoittaa maata omien suunnitelmiensa perusteella. Yksityiselle ihmiselle suunnitelmat voivat olla hyviä tai huonoja. Huonoja silloin, jos suunnitelmat vievät siivun tontista yhteiseksi jalkakäytäväksi. Hyviä silloin, kun ennen parkkipaikkana ollut tontti muuttuukin rakennuskelpoiseksi tonttimaaksi. Tonttimaan ja parkkipaikan arvo on aivan toinen.

Tämän kaavoitusmonopolin perusteella kaupunki on päättänyt, että 50 % tästä kaavoitushyödystä tulee kaupungille. Summa on niin suuri, että kaavoitus ei ole johtanut täydennysrakentamiseen. Eli kaupunkien keskustoissa: Korsossa, Hakunilassa, Koivukylässä tehottomalla käytöllä olevat tontit on kaavoitettu tehokkaaseen asunto - toimitilakäyttöön. Mutta koska arvonnousun leikkaus on ollut kova, itse rakentaminen ei ole alkanut. Korson keskustassa ei ole vapaita kerrostaloasuntoja. Jos vanheneva omakotiasuja haluaa muuttaa kerrostaloon, täytyy muuttaa pois Korsosta esim. Keravalle.

Tällä arvonnousun leikkausprosentin laskulla 35% pyritään siihen, että rakentaminen vilkastuu. Tämä tuo työpaikkoja. Ja veroeuroja. Ja uusia asukkaita. Kaikin puolin myönteistä kehitystä kaupungille.

15.9. Opetuslautakunnan kokouksessa käsiteltiin sivistystoimen talousarviosta ja suomenkielisten lukioiden keskiarvovaatimuksesta. Molemmat herättivät odotetusti paljon keskustelua.

Enemmän kuitenkin keskiarvokeskustelu. Taustalla on pelko, että suomenkielisessä lukiossa on keskiarvovaatimus 7, mutta ruotsinkielisessä lukiossa ei ole, ei olisi yhdenvertaisuuslain mukaista toimintaa.

Yhdenvertaisuuslakia tässä päätöksessä ei loukata. Pitäen mielessä, että ruotsinkielisellä opetuksella ei ole kymppiluokkavaihtoehtoa laisinkaan. Palveluverkko ei ole samanlainen myöskään välimatkojen suhteen; ruotsinkielisillä on huomattavan paljon pidemmät matkat sekä päiväkotiin että kouluun.

Osittain kymppiluokan puutteen takia keskiarvovaatimuksen ulottaminen ruotsinkieliseen luokiokoulutukseen ei ole järkevää. Se ei ole järkevää myöskään siitä syystä, että ruotsinkielisiä on niin vähän, että jokainen potentiaalinen lukiolainen tarvitaan, että ruotsinkielistä luokio-opetusta voidaan järjestää ylipäänsä. Se, mitä keskiarvoraja käytännössä siis tarkoittaisi olisi, että ruotsinkielinen lukio-opetus loppuisi. Kärsijänä olisi lapset.

Suomenkielisellä puolella keskiarvon poistaminen johtaisi siihen, että lukioiden valinnaisluokille (Vaskivuoressa musiikki, Sotungissa liikunta) tultaisiin n. 6 keskiarvolla. Lukio-opiskelussa se on liian matala siihen, että opintoja voitaisiin viedä kunnialla loppuun. Ilman keskiarvotakuuta lukioiden taso ja sen mukana tuleva imago laskevat. Kärsijänä jälleen lapset.

Toisin sanoen yhdenvertaisuuden vaatiminen tässä kohden heittäisi lapsen pesuveden mukana. Suomenkielisellä ja ruotsinkielisellä puolella päätöksen vaikutukset on erilaiset, heitetty lapsi on eri. 

Politiikka on parasta silloin, kun kaikista vaihtoehdoista käytännössä paras ja toimivin vaihtoehto tulee valituksi ideologiasta huolimatta. Politiikka on surkeaa silloin, kun huonoa päätöstä perustellaan ideologialla.   

Joskus toiminnan tehostamiseen päästään yksinkertaisilla hallinnon rutiinien muutoksilla. Esimerkkinä tästä se, kuka hyväksyy kaupungille tulevat laskut. Jos laskun hyväksyjä on etäällä itse toiminnasta, laskuissa olevista virheistä ei reklamoida ja niitä ei korjata. Mitä lähemmäksi laskujen hyväksyntä siirtyy sitä paikkaa, jossa tuote tai palvelu on käytetty, sitä tehokkaampaa se on. Sivistysvirastossa on menossa pilotointi, jossa jokainen päiväkoti ja koulu hyväksyvät heitä koskevat laskut. Vantaa on suuri organisaatio, yritystasolla Orionin luokkaa. Yritysluokittelussa Vantaa olisi moneen toimialaan keskittynyt.. Sekä suuruus että monialaisuus ovat haasteellisia hallinnon järjestämisen kannalta siten, että se on tehokasta ja tarkoituksenmukaista yhtä aikaa.

On vähän hämmästyttävää, että niinkin yksinkertaista asiaa kuin laskujen lähihyväksyminen ei ole aikaisemmin ollut käytössä. Mutta erinomaista, että Vantaa on nyt sitä pilotoimassa.

18.8. Poliittinen syksy alkoi sivistävällä viikolla. Maanantaina 18.8. oli opetuslautakunnan kokous, tiistaina olin vanhempainillassa, keskiviikkona ja torstaina oli opetuslautakunnan suunnitteluseminaari, torstai-iltana valtuustoinfossa käsiteltiin Vantaan imagoa ja Kanniston koulun korjausta, ja torstai-iltana vielä toinenkin vanhempainilta.

Opetuslautakunnan kokouksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen ns. kuusikkokuntien vertailu. Kuusikkokunnat ovat Suomen 6 suurinta kuntaa: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Vertailu näiden kuntien kesken on sinänsä järkevää, että heillä toiminnan luonne ja kustannusrakenne vastaavat aika hyvin toisiaan.

Poikkeuksiakin löytyy. Vantaalla vieraskielisten lasten osuus 17,6 %, kun Oulussa se on 3,2 %. Tällä on taas kustannusvaikutuksia.

Päiväkoti-ikäisten määrä pysyy Vantaalla tasaisena, mikä tekee toiminnan suunnittelusta ja budjetoinnista helpompaa. Vantaalla on hyvin korkea päivähoidon tavoittavuus. Vantaalla 93,9 % ikäluokasta on jonkin päivähoidon palvelun piirissä. Tampereella 93,5%, Espoossa  92%, Helsingissä 91,8 %, Oulussa 89,9 %. Erot ovat pieniä, mutta koska lasten määrät ovat suuria, näillä on vaikutuksia.

Vantaan korkea luku kertoo siitä, että palvelumuotoilua on tehty ja se on onnistunut. Vantaalla panostetaan erilaisiin päivähoidon muotoihin. Kokopäiväisen päiväkotihoidon rinnalla on useita erilaisia kerhoja, joihin perheet voivat osallistua.

Opetuslautakunnan seminaarissa käsiteltiin Vantaan päiväkotien ja koulujen rakentamista. Havukosken ja Kanniston koulujen tila ei vastannut määritelmää 'terve ja turvallinen koulu'. Koulunkäynnin järjestäminen jossain muualla kuin alueella olevalla koululla on taas haasteellista. Kanniston koulun remontti saatiin onneksi ajoitettua kesäaikaan.

Rakentamisen apulaiskaupunginjohtaja selvitti, että yhtä kaavaa ongelmien muodostumiselle ei ole. Toisaalta yhtä oikeaa tapaa reagoidakaan ei siis ole. Mutta erityisesti tämän takia sekä reagoinnin että valvonnan prosessien sekä rakentamisessa että kiinteistön ylläpidossa pitäisi olla kunnossa. Nikulainen esitteli mahdollisia kehittämistoimenpiteitä paljonkin, mutta toistaiseksi jäämme, valitettavasti, odottamaan, mitä ihan oikeasti tulee muuttumaan.

22.8. torstain valtuustoinfossa ja 

26.8. maanantaina jatkettiin keskustelua rakentamisen laadusta, valvonnan määrästä, rakentamisvirheistä vastaamisesta. Valitettavasti ongelma on laaja, ei rajoitu Vantaalle. 

Jos kyse olis ravintolasta, joka myy pahaa ruokaa, asiakkaat äänestäisivät jaloillaan. Ravintolalla ei kohta olisi enää asiakkaita. Rakennusliikkeiden markkinat valitettavasti eivät ole Suomessa toimivat. Tyytymätön asiakas ostaa samalta rakentajalta uudestaankin.

Tämän takia kaupungin valvonnan lisääminen on se, mitä kaupunki voi tehdä. Valtio voisi tehdä enemmän. Esimerkiksi miettiä, voisiko rakennusliikkeiden vastaavia mestareita pisteyttää / luokitella. 

Kaupungin käyttämä tilintarkastustoimisto joutui aikoinaan määrittelemään hyvin tarkoin, kuinka pätevä ja kokenut vastaava tilintarkastaja on. Rakentaminen on myös korkeaa ammattitaitoa vaativaa puuhaa. Yksittäiset rakennustyömaalla tehdyt päätökset ratkaisevat usein sen, miten rakennus jää valmistuttuaan elämään. Tämän takia vastaavalla mestarilla on merkitystä enemmän, kuin valvonnalla tai rakennusliikkeen valinnalla.  

Omana kommenttina esitin, että kaupungin toiminta kiinteistöjen kunnon, ylläpidon ja korjausten suhteen tulee jälkijunassa. Sen pitäisi olla suunnitelmallista ja ennaltaehkäisevää. Asiasta on keskusteltu paljon, pienempiä ja suurempia muutoksia on syntynyt. Esimerkkinä kiinteistöhuoltokirja uusiin rakennuksiin (joissa se on pakollinen) ja tarkka prosessikuvaus, miten sisäilmaongelmasta tulleeseen ilmoitukseen reagoidaan. Mutta paljon on vielä tekemättä. Kouluisäntien ohjaus, systemaattiset tarkastukset, kiinteistöjen riskikartoitukset ja korjausten priorisoinnit. Ryhmässä asiasta keskusteltiin paljon, ja tekniselle lautakunnalle heitettiin palloa saada konkreettista kehittämistä aikaiseksi.

7.4. valtuustossa isoja käsiteltäviä asioita on mm. valtionosuusjärjestelmä. Vantaa on ollut siinä nettomaksaja kymmenillä miljoonilla samalla kun laskennan perusteena käytettyjä kustannuksia ei ole täysimääräisesti huomioitu (mm. vanhusväestön sairastavuus). Nyt nämä epäkohdat on tarkoitus korjata.

3.4.inforssa esiteltiin metropolihallintoselvitys sekä kuntauudistusselvitys. Molemmat eivät toteudu, välttämättä eivät kummatkaan.

27.2. infossa esiteltiin kerrassaan erinomainen elinvoimaohjelma. Tavoitteena on tehdä Vantaasta Suomen yritysmyönteisin kaupunki. Vantaalla on tähän hyvät edellytykset, kansainvälinen, keskellä kaikkea sijaitseva kaupunki, jonka yritysten elinvoima lähtee koulutetusta työvoimasta. Tämän takia erityisesti kielikoulutus on vantaalaisissa kouluissa tärkeässä roolissa. Yrityskylä toisi pirstaleiseen yhteiskuntaoppimiseen kokonaisuutta.

Vantaa on, ehkä vähän yllättäen, suosittu matkakohde, erityisesti ulkomaisille matkailijoille.  Tämän ymmärtää, kun vierailee Jumbossa. Vantaalla olisi muutakin annettavaa, esimerkiksi suora yhteys Kuusijärveltä Sipoonkorpeen .

30.1. keskusteltiin HSYn toiminnasta. Sortti -asema Ruskeasantaan valmistuu keväällä 2015.

27.1. maanantain valtuustossa olikin sitten vähän pienempiä asioita. Valtuustoaloitteena puhuttiin kouluteistä. Niiden turvallisuus puhututtaa aina, ja syyttä. Esim. Korsossa olevaa Tavitietä käyttää neljän koulun oppilaat, yhteensä heitä 1615. Tiellä ei ole jalkakäytäviä, piennar päättyy ojaan. Tie on vaarallinen ja on todella toivottavaa, että sen perusparannus ja ajanmukaistaminen tulee toimenpideohjelmaan mahdollisimman pian.

27.1. oli merkittävä päivä päätösten kannalta muutenkin. Kaupunginhallitus päätti, että Korson keskustan kehittämiseksi järjestetään suunnittelukilpailu. On sitä odotettukin, useamman kymmenen vuotta.

Valtuustokausi 2014 alkoi infolla 23.1.2014. Käsiteltäviä asioita oli kaksi: valtionosuusuudistus ja soteuudistus. Molemmat merkittäviä kaupungin talouteen ja toiminnan järjestämiseen vaikuttavia seikkoja.

2013

Vantaan valtuustotyöskentely alkoi tammikuun lopussa. Ensimmäisen kokouksen jälkeen meitä uusia aloittaneita on opastettu infotilaisuuksilla ja koulutuksilla. Vantaa on suuri kaupunki, jossa riittää perehtymistä.

Valtuustoseminaarissa 15. - 16.5. käsiteltiin Vantaan strategiaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Haasteita riittää. Onneksi kaupungilla on myös mahdollisuuksia. Vantaan arvot; innovatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys ovat kaikki jatkuvasti mukana strategiaa eri sektoreilla mietittäessä. Esimerkiksi sivistysvirastossa näin.

17.6. käsiteltiin kaupungin strategiaa. Strategia on tärkeimpiä ohjaamisen välineitä, yrityksissä ja kaupungeissa. Lisäksi tarvitaan visio, mutta käytännön konkretian kannalta strategia on visiota merkittävämpi. Strategian jälkeen tulee budjetti. Budjetti ei säätele strategiaa, vaan toisin päin. 

Vantaan visio 2025 on "Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa kaupunkia ja palvelujen laatua kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Vantaa on asukkaille turvallinen kotikaupunki, yrityksille Suomen paras kumppani ja työntekijöille maan parhaiten johdettu kaupunki. " Ehdottoman kannatettavaa, että palveluja ei kehitetä asukkaita kuulematta. On kannatettavaa, että kaupunki mieluummin turvallinen kuin turvaton, jne.

Strategia on se työväline, jolla visioon päästään. Vantaan strategiana on kaupungin elinvoiman vahvistuminen, talouden tasapaino, palveluiden uudistaminen, muutoksen toteuttaminen johtamalla ja kaupunkirakenteen eheytyminen. Kaupunkirakenteen eheytyminen käytännössä tarkoittaa esimerkiksi vanhojen keskusten täydennysrakentamista ja viihtyisyyden lisääntymistä. Ja näin turvallisuuden lisääntymistä.

Strategialla on siis merkitystä.

Keskustelusta poimittua: 'pikaraitiotie on elinkeinopolitiikka, sellainen Vantaalle heti'. Kun Vantaan talouden suurin ongelma on raskas velkaantuminen, ja velkaantumisen suurin syy on raskaat liikenneinvestoinnit (joilla hyödynnetään koko maakuntaa ja maata), toivon todella, että uusia suuria liikenneinvestointeja ei tehdä pitkään aikaan. En ymmärrä, mitkä koulut jätettäisiin rakentamatta pikaraitiotien tieltä.

'Kumppanien käyttö tekee kaupungin palveluista kalliita ja huonolaatuisia'. Väite, jolla ei ole perää, vaan totuus on päinvastainen.

Strategiaseminaarissa keskusteltiin pitkään kaupungin elinvoimaisuuteen vaikuttavista seikoista. Valtuutetuissa on useita, jotka näkevät esimerkiksi kivijalkakaupat elinvoimaisuuden kulmakivenä. Tästä näkökulmasta Jumbo on kehitystä taaksepäin. Kun miettii kaikkia niitä veroeuroja ja työpaikkoja, joita Vantaa on Jumbosta saanut, täytyy olla onnellinen, että meillä on Jumbo. On eriasia aktiivisena valtuutettuna idealisoida kivijalkakauppoja ja seurata kaupunkilaisten enemmistön käyttäytymistä. Jumbo on suosittu käyttäjien keskuudessa.

En vain jaksa ymmärtää ideologiaa, joka haluaa karsia vaihtoehtoja vain ideologian takia. Sellaisia puheenvuoroja kuultiin paljon. Oman ajattelumallin pakkosyöttö naamioidaan mm. kumppanuuksien karsastamiseen ja yksityisen sektorin demonisointiin. Seuraus on, että ei valita parasta palvelua parhaalla hinnalla vaan yksi tapa hinnalla millä hyvänsä.

Se on tyhmyyttä.

Strategian mukaan Vantaalla ollaan tulevaisuudessa vähemmän tyhmiä.

Suurin yksittäinen asia keväällä 2013 oli metropoliselvitys. Lausunto siitä on annettu. Valtioneuvosto harkitsee jatkosta, mitä selvitetään ja kenen kanssa. Syksyllä alkoi talousarviotyöskentely. Kiivaan kouluihin painottuneen keskustelun jälkeen se päättyi budjetti-istuntoon 18.11.2013. Äänestysten jälkeen kaupunginjohtajan esittelemä budjetti hyväksyttiin sellaisenaan.


valtuusto_kunniamerkit2012_2013_071.jpgEnsimmäisestä valtuuston istunnosta 28.1.2013.