27.3.2017
Arvoisa puheenjohtaja,arvoisat kollegat,

Valinnanvapaus pureutuu inhimillisen toiminnan ytimeen.
Millaisena näemme ihmisen: itsenäinen toimija vai muiden päätösten talustusnuorassa oleva hallintoalamainen. En suostu uskomaan, arvon kollegat, että te oikeasti olette sitä mieltä, ettei ihmiselle kuulu toimijuutta, omaan hyvinvointiin
vaikuttamisen mahdollisuutta.

Täällä on paljon käytetty puheenvuoroja, joilla on
perusteltu kaupungin kriittistä vastausta sillä, että esitetyssä kokonaisuudessa on puutteita. Näitä puutteita on eritelty hyvinkin lahjakkaasti. Myös uhkakuvia on maalailtu mielikuvituksekkaasti. Mutta oletteko te oikeasti sitä mieltä,
että joku muu tietää paremmin, mitä me tarvitsemme ja milloin? Valtuutettu Kiljunen antoi todennäköisemmän selityksen kritiikille. Vasemmistopuolueet tässäkin salissa toivoo, että hallitus kaatuu.

Siinä leikissä ihmisen perusoikeuksiin kuuluva mahdollisuus
vaikuttaa omaan elämäänsä heitetään menemään.

Tässä sote –valinnanvapauskeskustelussa olemme siis jännän
äärellä. Kuka tietää, mitä me tarvitsemme? Onko se suunnitteleva virkamies vai käyttäjä itse?

Minulla oli ilo kuulla viime viikolla omaishoidon ja päihde-,
mielenterveys- ja nuorisotyön kokemusasiantuntijoita.

Muutama esimerkki heidän kommenteistaan:

”Olisin toivonut, että omaishoitajana olisin voinut vaihtaa lomaviikonloput johonkin itselle tärkeään, esimerkiksi ateria- tai siivouspalveluun.”

” Poikani olisi selkeästi hyötynyt työpajatoiminnasta, mutta
kunta ei sinne maksusitoumusta kirjoittanut.”

”masentunutta auttaa hyvin erilaiset asiat. Joillekin
ikkunanpesu on terapiakäyntiä tehokkaampi.”

Henkilökohtainen budjetointi ja valinnanvapaus olisi
auttanut näitä kaikkia.

Tässä on pähkinänkuoressa se, minkä takia valinnanvapaus
säästää euroissa. Kun voimme itse valita, mitä tarvitsemme, vähemmän on vaikuttavampaa. Vähemmän riittää, kun valittu palvelu on tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen.

Ymmärrän sen huolen, mitä valinnanvapautta kohtaan
tunnetaan. Valinnanvapaus on ideana niin yksinkertainen, että on vaikea hyväksyä sen erinomaisuus.

Otan esimerkin itselle tutummalta sektorilta, koulusta. Kun
oppilaiden valinnanvapautta lisättiin, ei opiskeltavan sisällön suhteen, vaan sen suhteen, missä järjestyksessä tehtävät suoritetaan, opiskelu motivoitui. Mahdollisuus vaikuttaa motivoi. Itse asiassa mahdollisuus vaikuttaa tekee
meistä ihmisen.

Minä uskon, että ihminen tietää itse parhaiten,
mitä hän tarvitsee. Tällöin tarve ja tarjonta kohtaa maksimaalisesti. Toiseksi, kun meiltä viedään mahdollisuus vaikuttaa oman hyvinvointimme kannalta niinkin
olennaiseen osaan, kuin mitä sotepalvelut edustavat, se passivoi. Miksi tehdä, toimia tai yrittää itse, kun jossakin on joku, joka kuitenkin sanoo, mitä saan tai mitä minun pitää tehdä.

Tässä tiivistettynä, miksi valinnanvapaus säästää
inhimillisesti. Valinnanvapaus on suuri filosofinen kysymys. Pitäisikö ihmisellä olla mahdollisuus, jopa oikeus vaikuttaa itseään koskeviin palveluihin?

Arvoisa puheenjohtaja.

Vantaan kaupungin vastaus olisi voinut tunnistaa esityksen
vahvuudet; valinnanvapauden ja puutteet; valmistelun keskeneräisyyden, ja antaa näihin ehdotuksensa. Kritisoimalla valinnanvapautta periaatteena vastaus sai ideologisen värityksen. Sitä en olisi toivonut näkeväni.

23.1.2017

Vastaus aloitteeseen selvittää Hevoshaan kiinteistön muutoksia, aikataulua ja asiakkaiden tarvetta

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kollegat, virkamiehet

Syksyllä tekemäni aloite – kysymys – selvittää Hevoshaan
koulun kiinteistön tulevaisuutta, sai tässä vastauksen.

Vastaus on suoraan sanottuna puutteellinen. Vastaus ei vastaa, jättää sen sijaan liudan lisäkysymyksiä.

Ensinnäkin. Hevoshaan koulun lakkauttamisesta päätettiin opetuslautakunnassa neljä vuotta sitten. Yksi tuon päätöksen perusteluista oli, että maankäyttö kaavoittaa ja myy tontin. Näin ei tapahtunut. Nyt annetussa vastauksessa kehotetaan seuraamaan kaavoituksen etenemistä kaupungin nettisivuilla.

Jos maankäytön kaavoitusprosessi olisi tapahtunut, kuten 2013 sovittiin, tuo nettisivujen seuraaminen olisi varmasti ollut hyvä vastaus. Nyt se ei ole.

Valtuustoaloite tehtiin, koska maankäytön kaavoitusprosessista ei ollut sitä tietoa, mitä meillä valtuutetuilla olisi pitänyt olla. Valitettavasti annettu vastaus ei vastaa tähän kysymykseen.

Valtuustoaloitteessa kysyttiin myös, mitä kaupungin toimintoja alueella tarvitaan siten, että ne otetaan Hevoshaan koulun kiinteistön kaavoituksessa huomioon. Olen kuullut eri
lähteistä, että tontin yksi nurkka jätetään päiväkodille. Annetussa
vastauksessa tätä tietoa ei löydy. Miksi ei? Tuottiko tilakeskuksen ja sivistystoimen yhdessä tehty selvitys todellakin sen tuloksen, että alueella ei tarvitse tulevaisuudessa varautua minkään laisilla palveluverkkosuunnittelulla?

Vastauksessa tähän ei otettu kantaa, jolloin täytyy olettaa, että tulevaisuuden palveluverkkotarvetta ei selvitetty.


Arvoisa puheenjohtaja, tämä on mielestäni vähintäänkin huolimatonta.

Luimme kaikki viime viikolla Patrik Marjamaan
kommentin Helsingin Sanomille maakuntauudistusta koskien. Siinä hän varsin selkeästi kuvasi kaupungin tulevaisuutta, jossa tulorahoitus puolittuu, mutta investointitarve pysyy samana.

Tekemäni valtuustoaloite käsitteli jo olemassa olevaa rakennusta, jo tehtyä investointia, alueella, jossa on tarvetta kaupungin palveluille nyt ja tulevaisuudessa. Kuitenkaan vastauksessa ei ole mitään mainintaa siitä, miksi Hevoshaassa jo oleva koulu ei ole muutettavissa muiksi kaupungin tarvitsemiksi tiloiksi, tietäen, että näitä tarpeita on.

Annettu vastaus on myös kolmannella tapaa ongelmallinen.

Hevoshaan koulun lakkauttamisen perusteena aikoinaan oli, että alueen lapset mahtuvat jäljellä oleviin kouluihin. Tämä
sisälsi oletuksen, että alueen koulut ovat turvallisia ja terveitä. Jos niissä ilmenisi korjaustarvetta, tilakeskus tarttuisi toimen nopeasti ja vaikuttavasti. Onko näin tapahtunut? Onko vantaalaisiin
kouluihin tehdyt korjaukset olleet niin kattavia, että viat on saatu kauttaaltaan korjattua? Onko näin tapahtunut ennen vai
jälkeen vuoden 2016, kun maankäyttö kirjasi budjettikirjakirjauksen, jossa painotettiin, että toimintanne prosesseissa on parantamisen varaa?


Arvoisa apulaiskaupunginjohtaja Penttilä.


Toimialat toivovat teiltä terveitä ja tarkoituksenmukaisia tiloja. Tämä siksi, että toimialat näkevät, että kaupungin palvelut eivät ole seinissä vaan sisällössä. Otetaan esimerkiksi perusopetus.
Hämeenkylän koulu siirtyy väistötilana sanomalehtitalon entiseen painosaliin. Perusopetus näkee, että laadukas opetus on kiinni opettajista ja menetelmistä, ei siitä, minkä värisestä tiilestä rakennus on rakennettu.

Valtuuston useat puolueet eri puheenvuoroissa ovat peräänkuuluttaneet lisää innovatiivista
puurakentamista. Onko tämä valtuuston tahtotila huomioitu?Toimialanne suunnitelmissa korostuu se, että rakennukset
sopii alueen arkkitehtoniseen paikallisilmeeseen.

Jos paikallisilmeen säilytys on näin tärkeä, kuinka tämä on huomioitu nyt alkuvuodesta alkavassa prosessissa myös Hevoshaassa alueella? Aloitteessa kysyttiin, mitä uutta rakentamista alueelle suunnitellaan. Tähän ei vastattu laisinkaan.

Yhteistyö kuntalaisten kanssa korostuu useissa Vantaan Kaupungin ohjelmissa. Valtuustoaloitteessa pyydettiin selvittämään, miten Hevoshaan kiinteistön kaavoitussuunnitelmat vastaavat asukkaiden tarpeisiin. Tähänkään kysymykseen ei
vastata. Onko tarpeita selvitetty? Onko kuntalaisia kuultu?

Arvoisa puheenjohtaja

Vastaus ei vastaa siihen mitä kysyttiin. Vastaus on monelta olennaiselta osalta puutteellinen. Tiedän, että toimialoilla pystytään parempaankin. Ehdotan, että tämä aloite palautetaan valmisteluun.


14.11.2016 Budjettivaltuusto

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kollegat,

Työttömän ja matalasti koulutetun miehen huutoa olemme
seuranneet tiiviisti viimeisen viikon ajan.

Myös täällä Vantaalla. Tein merkinnän 18.10. talousarvioesittelyssä, miten eri kaupungin palvelut kohtaavat erilaiset ja –taustaiset kaupunkilaiset. Sivistysviraston profiloinnissa KAI 53 vuotta käyttää Ulkoliikuntapaikkoja,
mieskuoroa ja lukee aamun lehden kirjastossa. Kai voi lisäksi suorittaa laivurintutkinto.

Tuo ammattitutkinto on Kaille ja Vantaalle tärkeä. Vantaalla
on 53 0000 kaupunkilaista ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tämä on 32 % yli 15 vuotta täyttäneistä. Tämä on n. 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin Espoossa, Oulussa, Turussa tai Tampereella.

Tämä joukko on niin suuri ja niin moninainen, että laivuritutkinto ei vastaa koko tarpeeseen. Jokaisen vantaalaisen toisen asteen
oppilaitoksen pitää osaltaan vastata tähän. Varian, kauppaoppilaitosten ja aikuislukion. Käytännössä tämä
tarkoittaa erilaisten opetusratkaisujen tuomista useamman vantaalaisen ulottuville. Tarvitaan luokkakeskustelua auf Deutch ja tarvitaan verkkokurssia ravitsemuksen perusteista.

Siinä missä ammattiopiskelija Senja 18 v tarvitsee ryhmää ja
opettajaa, Kai 53 vuotta voi hyödyntää pitkää työkokemustaan ja opiskella omassa tahdissa verkossa. Näitä kursseja ja opintoja vain täytyy löytyä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ehdotin budjettikirjaan muutoksia tähän liittyen: Varia uudistaa
opetustarjontaa ja kokeilee erilaisia pedagogisia ratkaisuja sekä että aikuislukio muotoilee kurssitarjontaa erityisesti tälle vanhemmalle tutkinnottomalle joukolle. Kumpikin esitys kariutui ryhmien välisissä neuvotteluissa.

Työvoimapolitiikka on kaupungin tulevaisuuden kannalta
ensiarvoisen tärkeä tehtävä. Kaupungille on täysin mahdoton yhtälö jossa väestömäärä kasvaa, mutta verotulojen määrä ei.

Elinikäinen oppiminen, oman osaamisen päivittäminen ja uuden
oppiminen on nimenomaan työvoimapolitiikkaa. Oppia ei voi kurkusta pakolla kaataa, mutta oppimisen kipinä on helppo ja halpa synnyttää. Yksi aikuislukion kurssi maksaa sivukuluineen 2500 euroa. Se on mitättömän pieni summa kaupungin
budjetissa, sivistystoimenkin budjetissa. Se on pieni summa jopa soteratkaisun jälkeisen Vantaan budjetissa.

Aikuislukion rehtori on tarttunut haasteeseen ja pohtinut esimerkiksi kieliopetukseen muutosta. Kaiken kieliopetuksen ei tarvitse tähdätä ylioppilastutkintoon, joukkoon mahtuu myös turistiespanja ja turistienglanti. Ja miksei myös TJÄNSTEMANS SVENSKA. Nämä toimisivat sisäänheittokursseina. Kipinänä uuden oppimiselle.

Yksi kurssi, 2500 euroa, on pieni hinta opista. Enemmän
tarvitaan koulun halukkuutta kartoittaa tarvetta, muotoilla omaa palvelua ja tarjota sitä mahdollisimman usealle. Budjettikirjakirjaus olisi tuonut tähän selkeän tahtotilan ja toimintaan jännettä.

Toivon, että tämä ajatus lähtee elämään ilman kirjaakin.


Oppiminen on ihanaa ja se kuuluu kaikille, erityisesti Kaille 53 vuotta.

16.11.2015 Budjettivaltuusto

Arvoisa puheenjohtaja,

hyvät kollegat, virkamiehet ja kaupunkilaiset

Budjetti on lukuja. Budjetti on tekstiä. Lukujen ja tekstien takana on paljon jo tehtyä ja vielä tekemätöntä työtä.

Suomen taloustilanne on kurja. BKTn kasvu on meillä euroalueen surkeinta. Toiminnan on muututtava. Jokainen suomalainen, niin palkansaaja kuin kaupunki, joutuu miettimään, mitä voi tehdä toisin. Kaupungin budjetti pitää sisällään sekä muutosta, mutta kertoo myös siitä potentiaalista, mitä kaupungilla on käytössään. Toiminnalla teksti muuttuu teoiksi.

Muutama esimerkki. Kirjaus: Hämeenkylän koulussa havaituille sisäilmaongelmille etsitään vuoden 2016 kuluessa kestävä ratkaisu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulu tutkitaan rakenteita myöten, ja tutkimus alkaa vuoden vaihteessa. Puolet koulun toiminnasta suljetaan tutkimusten ajaksi. Tämä tuo paljon epämukavuutta ja erikoisjärjestelyjä, konkreettisia muutoksia opettajien ja oppilaiden työskentelyssä. Tutkimusten nopea aloittaminen on kuitenkin välttämätöntä. Ilman niitä koulun sisäilmaongelmiin on mahdotonta puuttua.

Toinen esimerkki varhaiskasvatuksesta. Budjettikirja kertoo, että Vantaalla on v.2016 10 140 kunnallisessa päivähoidossa olevaa lasta, joita hoitaa 1940 vakituista ja 81 määräaikaista hoitajaa.
Käyttömenot ovat 8857 € / lapsi.

Näiden lukujen takana on paljon systemaattista kehitystyötä, esimerkkinä lasten pitkät kesälomat, ja palvelumuotoilua, esimerkkinä kerhotoiminta. Vantaalla panostetaan varhaiskasvatuksen laatuun. Laatu näkyy pätevinä lastentarhanopettajina ja pienryhmätyöskentelynä. Laatua on myös sujuvat ja joustavat tilat, joissa kuravaatteet kuivuu, ruokailu on viihtyisää ja pihat virikkeellisiä. Päiväkotien suunnittelun yhteistyötä tulee ehdottomasti jatkaa tilakeskuksen kanssa.

Varhaiskasvatuksen laatu näkyy myös siinä, että Vantaa panostaa erityislasten tarpeisiin. Vantaalla eristyislastentarhan opettajien ja avustajien palkkoihin käytettiin v 2014 6,9 miljoonaa. Helsingissä 7,6 miljoonaa. Eli käytämme tähän rahaa lähes Helsingin verran. Päiväkoti-ikäisiä lapsia Vantaalla on kolmannes Helsingin määrästä.

Nämä kannattaa muistaa, kun puhutaan päivähoidon laadusta.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus tarkoittaa, että jokaisella vantaalaisella lapsella on oikeus päivähoitoon 20 tuntia viikossa. Suoraan leikkaus näkyy niillä lapsilla, joilla on toinen vanhempi kotona hoitamassa perheen muita lapsia. Tässä taloudellisessa tilanteessa muutos on välttämätön. Vantaalla tämä onnistuu, kiitos jo pitkään perheiden kanssa yhdessä tehdyn palvelumuotoilun ja hyvin toimivan kerhotoiminnan.

Kerhotoiminta löytyy budjettikirjasta myös perusopetuksessa. Strateginen päämäärä vuosille 16-19 on 'oppimisympäristön kehittäminen ja laajentaminen yhteistyössä muiden koulujen ja toimijoiden kanssa. ' Käytännössä tämä on tuonut pilottina Korson alueella koululaisille lisää kerhovaihtoehtoja ja harrastusmahdollisuuden koulupäivän yhteydessä. Tämä yhdistää koulupäivää ja tuo iltoihin perheen yhteistä aikaa.

Arvoisa puheenjohtaja, budjettikirja on annettu lupaus. Niiden takana on paljon tehtyä työtä. Henkilökohtaisesti toivon, että teksti rakentamisen laadunvarmistuksen toimenpiteistä: 'valvontasuunnitelman ja erityisesti työmaan kosteudenhallintamenetelmiä kehitetään ja hyviä käytäntöjä vakiinnutetaan kaikkiin hankkeisiin' näkyy kaupunkilaisille terveinä ja turvallisina tiloina.


15.6.2015

Maankäytön apulaiskaupunginjohtajan valinnasta

Arvoisat kollegat, visio siitä, millaista maankäyttöä Vantaalla tarvitaan: ennen kaikkea kohtuuhintaista asumista ja Vantaan mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Rakentamisen kohtuuhintaisuus. Se on paitsi Vantaalle ja vantaalaisille, myös koko pääkaupunkiseudulle tärkeää. Normitalkoot kiersi aloitteena valtuustossa. Normitalkoot tarkoittaa, että kaupungin määrittelyä rakentamisessa minimoidaan. Valitettavasti Helsinki ei ole tässä suunnannäyttäjä ja esimerkki.

Tuomaisella oli erittäin selkeä visio siitä, mitä kehärata voi tuoda koko kaupunkirakenteelle. On erittäin tärkeää, että tämä ainutkertainen mahdollisuus käytetään siten, että kohtuuhintainen rakentaminen mahdollistuu. Se tarkoittaa aivan uudenlaisia rakentamisen ja yhteistyön muotoja, joilla saadaan rakentamisen kustannuksia alas. Antti Tuomaisella oli tähän selkeä näkemys ja visio.

Kohtuuhintaisia asuntoja tavoitteleva hitas - rakentaminen ei ole Vantaalle realistinen malli. Helsingissä käytössä oleva ryhmärakentaminen ei tarkoita rakentamiskustannusten laskua, jos kaupunki sanelee hyvinkin tarkkaan, miten ryhmässä rakennetaan. Hissit ja maanalaiset parkkihallit on kalliita ratkaisuja, vaikka ne kuinka ryhmässä rakennetaan. Toinen Tuomaisen selkeä etu on nähdä Vantaan asema kansainvälisenä investointikohteena. Suomessa rakentamisen toimijoita on vähän. Kuten ollaan luettu, suomalaiset eläkeyhtiöt investoivat ulkomaille. Tämä ei ole huono, jos samalla saamme ulkomaisia investoijia Vantaalle. Mielestäni Tuomaisella on hakijoista parhaat mahdollisuudet onnistua tässä.

Pidin Tuomaisen linjauksesta maankäytön päätöksenteon läpinäkyvyyden maksimoimisesta.

Arvostan sitä, että johtava virkamies asuu Vantaalla. Silloin hakijalla on ikään kuin omakin lehmä ojassa.

Arvoisat kollegat, maankäytön apulaiskaupunginjohtajan virka on tärkeä virka. Vantaa on nousunsa kynnyksellä, ellei jo lentoon lähtenytkin. On mielestäni erittäin tärkeää, että valittava henkilö on aidosti kiinnostunut paikasta ja kaupungista. Tuomaiselle tämä ei ole lohdutuspalkinto Helsingin ja Espoon jälkeeen vaan aidosti mahdollisuus.

15.12.2014 Hyvinvointiraportista

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kollegat. Hyvinvointi on tavattoman laaja asia ja voidaan aiheellisesti miettiä, mitä kaupunki voikaan tehdä asukkaidensa hyvinvointia lisätäkseen. Mitä hyvinvointi on, mistä se muodostuu? Hyvinvointia on mm. tunne osallisuudesta, johonkin kuulumisesta ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Nämä ovat asioita, joihin kaupunki voi vaikuttaa.

Hyvinvointia mitatessa puhutaaan objektiivisesta ja subjektiivisesta hyvinvoinnista. Objektiivinen tieto hyvinvoinnista saadaan käyttämällä erilaisi indeksejä ja mittareita, joista tulkitsija tulkisee mittarin tiedon vaikutukset hyvinvointiin. Esimerkkejä tällaisista on Vantaan hyvinvointiraportissa tuloerot, huoltosuhde tai erikoissairaanhoidon kustannukset.

Objektiivisesti mitatun hyvinvoinnin rinnalle on kuitenkin noussut yhä tärkeämpänä subjektiivinen eli koettu hyvinvointi. Esimerkiksi OECD lisäsi vuonna 2013 omaan hyvinvointiraporttiinsa koetun hyvinvoinnin, maailmanlaajuisesti mitattuna.

Vantaalla on raportissa mainittuja erityisryhmiä. Vieraskielisten ja lapsiperheiden osuus vantaalaisista on suuri. Olisikin tärkeää tutkia, miten nämä ryhmät kokevat saamansa palvelut tai omat mahdollisuutensa vaikuttaa näihin palveluihin.

Vähän tähän suuntaan raportissa oltiin menty viimeisellä sivulla, jossa oli tilasto onnellisuudesta. Haluaisin kysyä, miten tämä tieto on saatu? Onnellisuus vaihtelee viikonpäivien, iän ja monen muun tekijän välillä. Miten tässä raportissa esitelty tilasto ollaan saatu?

17.11.2014 Valtuuston 2015 talousarviokäsittely
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut

Kaupungin eri toimialojen yhteistyöhön on kuluneen vuoden aikana panostettu paljon.  Tämä on hyvä kehityssuunta. Kaupunkilaisten kohtaamat ongelmat eivät luokitu hallinnollisen organisaation mukaan. Tällöin ongelmaa ei voi menestyksekkäästi hoitaa ilman toimialojen yhteistyötä.  Esimerkkinä sisäilmaongelmat.

Siiloutumista tapahtuu myös toimialojen sisällä.

Meillä on ilmiö nimeltä oppiminen. Siihen tarvitaan muun muassa opettajia, kirjoja, seiniä, aterioita, siivousta, harrastamista, oma-aloitteisuutta ja lukujärjestyksiä.  

Oppimiseen kohdistuu paljon haasteita. Valtiovalta toivoo entistä innovatiivisempia kansalaisia maailmaan, joka on yhä monimutkaisempi ja pirstaleisempi. Perusopetuksen opetussuunnitelman muuttuu 2016 ja 2. asteen opetuksen rahoitusta ja rakennetta selvitetään. Halutaan oppilaita, jotka tunnistavat omat vahvuutensa, syventävät osaamistaan intohimoisesti, hankkivat yleissivistyksen ja työelämäkokemuksen opiskelunsa ohella.  Oppiminen tapahtuu tulevaisuudessa yhä vähemmän opettajan johdolla luokissa, yhä enemmän itse ohjautuen ajasta ja paikasta riippumatta.

Vantaalla oppiminen mullistuu kuluvien viikkojen aikana. Näinä päivinä koululaisille toimitetaan 16 000 täppäriä. Tämän jälkeen tieto on kaikkien saatavilla ja sitä on paljon.  Haaste on, miten sen tiedon ottaa haltuun ja valjastaa oman intohimonsa palvelukseen.

Tablettien hankinta tapahtui toimialojen  yhteistyöllä. Samaa yhteistyötä tarvitaan, että täppäreihin saadaan sisältöä. Google tai wikipedia ei riitä. Tarvitaan pääsy artikkelitietokantoihin. Nettisanakirja ei riitä. Tarvitaan kielen opiskeluun suunnitellut ohjelmat ja aplikaatiot. Tarvitaan opettajia, jotka ovat saaneet koulutusta näiden käyttöön.

Olen varma, että tietohallinto näkee yhteistyön tärkeyden myös tässä. Uusia rautoja ei kannata hankkia, jos niihin ei ole sisältöä Toivon, että kirjasto ei jää oman toimialansa sisällä yksin sisällön hankkimisessa. Tieto on laaja ilmiö ja vaatii kaupungiltakin toimialat ylittävää yhteistyötä.  


22.9. SOTEkannanotosta

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kollegat. Valtuustotyöskentelyssä parasta on kuulla monia erilaisia näkökulmia käsiteltäviin asioihin. Valtuutettu Eerolan näkökulmasta en saanut silti kiinni [Eerola selitti päätöksenteon hämärtyvän tuolileikillä].

Meille esiteltiin torstaina valtuustoinfossa kaupungin SOTEluonnokseen antama vastaus. Sen mukana saimme linkin THLn tekemään selvitykseen. Selvitin THLn sivuilta enemmänkin asiaa. Valtuutettu Letto nosti esiin terveyserot.

THLn mukaan terveyserot syntyvät:

1. Elinoloilla, jotka voivat olla terveyttä edistäviä tai terveyttä estäviä.

2. Elintavoilla ja terveyskäyttäytymisellä.

3. Myös, todellakin, terveyspalveluiden saatavuudella.

Yhteinen nimittäjä näille kaikille on kuitenkin sosiaalinen eriarvoisuus. Siihen taas vaikuttaa koulutus, ammatti, työllisyys ja tulot

Tahtoisin korostaa teille kollegoille, mikä tässä SOTEuudistuksessa on suuri uhka. Sosiaali- ja terveyssektorin toimet siirtyvät yhdelle sektorille, joka ei välttämättä tee laisinkaan yhteistyötä muiden kunnan sektoreiden kanssa. Ihmisen kokonaisuuden kannalta kokonaisuus on kuitenkin tärkeämpi kuin yksittäiset osat.  

11.9.2014 Kaupunginvaltuuston iltakoulu, investointiohjelman esittely

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kollegat, kiitos mielenkiintoisesta investointiohjelman esittelystä.

Siitä kävi ilmi, että Vantaalla korjausvelkaa on suhteellisen vähän. Nyt kun tiedetään, että kunnostuskorjauksia siirretään eteenpäin tiukan investointiohjelman vuoksi. Ja kun ollaan kuultu viimeaikaiset uutiset koulujen kunto-ongelmista.

Onko realistista odottaa, että kiinteistöjen kuntoon varattu 2,5 miljoonaa euroa, joka on riittänyt 10 vuotta, tulee jatkossa riittämään saman suuruisena?

(Nikulaisen vastaus: jos määräraha loppuu marraskuussa, se ei tarkoita, että tarpeelliset korjaukset jäisivät tekemättä. Tähän asti määräraha on riittänyt).

16.6.2014 Palveluverkosta

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kollegat. Sitä ei meinaa uskoa kuulemaansa, kun valtuustosalissa palvelujen laatu ja palveluverkon kattavuus on alisteisia sille, miten palvelut tuotetaan. Voiko se olla mahdollista, että palvelun tuottaja on tärkeämpi kuin palvelun laatu tai palvelun saatavuus. Miksi päivähoidon järjestämisen kanssa keskustelu aina kääntyy tuottajaan, huolimatta siitä, että palvelun laatu on ja pysyy hyvänä ja yksityiset investoijat takaavat palveluverkon kattavuuden?

Oma kommentti koskee suun terveydenhoitoa. Palveluverkkoselvityksessä todetaan sen tällä hetkellä nojaavan kouluhammashoitoloihin. "Kouluhammashoitolat toimivat tehokkaasti, mutta yhden hoitohuoneen hoitoloihin on vaikea rekrytoida ihmisiä." Eli yhden hoitohuoneen kouluhammashoitoloista luovutaan ja siirrytään kohti suurempia yksiköitä.

Tämä on hyvä ja huono juttu. Hammashoitolan huoneista saadaan koululle lisää tiloja käyttöön niiden sitä tarvitessa.

Tällä hetkellä koulut ja hammashoitolat tekevät runsasta ja luovaa yhteistyötä hammashoidon valistuksesta. Oppilaat, opettajat ja hammashoidon henkilökunta ideoivat ja toteuttavat yhdessä toimintamalleja, joihin meillä valtuutetuilla ei riittäisi mielikuvitus. Olisin kiinnostunut kuulemaan, mitä suunnitelmia kouluhammashoitoloiden lakkauttamiseksi on olemassa ja miten pystyttäisiin takaamaan hyvä ja toimiva yhteistyö hammashoidon ja koulujen välillä. 

12.5. 2014 Itsenäisyyspäivävastaanoton järjestämisestä kaupungintalolla neljäsluokkalaisille

Itsenäisyys on tärkeä asia juhlia.

Millainen tapa pukukavalkadi kaupungintalolla sitten on juhlia itsenäisyyttä, siitä on jokaisella varmasti oma mielipide.

Näimme valtuuston alussa, kuinka erinomaisia, uniikkeja, luovia ja omaperäisiä ideoita kouluilla oli osallistua ekotekokilpailuun. Mikä saa uskomaan, että meidän luottamusmiesten ideointi olisi koululaisten ja koulujen mielestä parempaa tai hienompaa.

Kouluilla on tällä hetkellä useita tapoja juhlia itsenäisyyttä. Esim. Leppäkorven koulu, 5. luokka tarjoilee ykkösille.

Sponsoriajatus on sinänsä mielenkiintoinen. En näe virkamiesten työnä soitella niitä yrityksiä läpi niitä saamaan. Koulut voisi tässä tehdä yhteistyötä vanhempainyhdistysten kanssa ja miettiä, miten itsenäisyyttä voisi juhlistaa. Paras lopputulos saadaan, kun suunnittelussa on mukana koululaiset, koulut ja mahdolliset vanhemmatkin.  


3.3. Valtuuston kokous, elinvoimaohjelma


Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kollegat. Kaupungin elinvoima syntyy aktiivisista asukkaista ja menestyvistä yrityksistä.


Vantaan elinvoimaohjelma ponnistaa suurista investoinneista. Ne ovatkin merkittäviä ja Vantaan kannalta tärkeitä hankkeita. On kaupungin kannalta elinvoimaisen tärkeää, että kaupungin asukkailla on mahdollisuudet liikkua työhön ja palvelujen luo. On tärkeää, että yrityksillä on mahdollisuus saada työvoimaa, joka myös pääsee töihin. Tämän takia kehärata. Sen rakentaminen työllistää n. 90 vantaalaista. Kehärataa ei rakenneta sen työllistävän vaikutuksen vuoksi vaan siksi, että kaupunki pysyy tulevaisuudessa aktiivisena ja elinvoimaisena. Kehärata on kaupungille siis sisällöntuottamista, ei työllistämistä.  Sisällöntuottamista kaupunki tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa entistä enemmän ja joka toimialalla. Pelkkä palvelujen hyvä tekninen suorittaminen ei riitä. Tämä toivottavasti ei tarkoita Guggenheimia, mieluumminkin siltaa Kuusijärveltä Sipoonkorpeen.


Elinvoimainen kaupunki on turvallinen JA kaunis. Näin sekä asukkaat viihtyvät että yritykset menestyvät. Vanhojen keskustojen uudistaminen ja viihtyisäksi tekeminen on tärkeä osa ohjelmaa. Niihin on todella syytä paneutua ja panostaa. Kivijalkayritysvaltainen kaupunginosakeskusta on usein toivottu ideaali. Siihen pääseminen on kuitenkin valitettavan paljon helpommin sanottu kuin tehty. Haastan jokaisen valtuutetun ja kuntalaisen käyttämään oman alueensa pieniä yrityksiä, olivat ne sitten kahviloita tai pieniä kyläkampaamoja.


Kaupunki ja asukkaat tarvitsevat työpaikkoja. On hienoa, että elinvoimaohjelma listaa lukuisia konkreettisia ideoita yritysvetovoiman lisäämiseksi. Vantaalaiset yritykset työllistävät tänä vuonna ja viiden vuoden päästä. Yritykset eivät ole hankkeita, jotka kukkivat hetken ja lakastuvat sitten. Ne työllistävät pitkäjänteisesti.


Carbodeon on Pakkalassa toimiva yritys. Omien nettisivujensa mukaan " We are the leading innovator in NanoDiamond technology" . Englanniksi, yrityksellä ei ole suomenkielisiä nettisivuja. Sen päämarkkina-alue on ulkomailla. Hyvä esimerkki yrityksestä, joka hyötyy Vantaan erinomaisesta sijainnista. Hyvä esimerkki yrityksestä, joita vantaalla (ja koko Suomessa) voisi olla enemmänkin.


Tällaisille yrityksille kaupungin ylläpitämä katuverkosto ei riitä. On erittäin tärkeä havaita, tulevaisuudessa vantaalaiset yritykset tarvitsevat työvoimaa, joka paitsi että ajelee kehäradan junalla, on korkeasti koulutettua ja kielitaitoista. Vantaalaiset yritykset tarvitsevat koulutettua ja kielitaitoista työvoimaa.


Vanhusväestön kasvu on Vantaan suuri haaste. Se on myös Vantaalle suuri mahdollisuus. Aikoinaan Suomi toimi Nokialle koko maan peittävänä testausmahdollisuutena. Vantaa voisi toimia vanhusväestön ja perusterveydenhoidon kehittämisen ja innovoinnin mahdollistajana. Haavanhoidon mobiilisovellusten ja lääketunnistuksen ohjelmiston kehittäminen ei onnistu yrityksen sisällä. Siihen tarvitaan konkreettinen taso.  On erittäin lyhytjänteistä ajatella, että tätä mahdollisuutta ei järjestetä, jos järjestämisestä ei saa välitöntä, tässä kuussa näkyvää hyötyä. Kannattaa muistaa, kuka hyötyi Nokian kasvusta. Suomi hyötyi.


Olemalla kehittämismyönteinen kaupunki Vantaa hyötyy. Jos Vantaa nukkuu onnensa ohi, kehitys ja innovointi ei lopu, mutta joku toinen korjaa hyödyn.


Elinvoimaohjelma on erinomainen. Se on kattava, konkreettinen ja sitoutumista vaativa. Kehuin jo torstaina rohkeutta, jolla ohjelmaan on laitettu aikataulu. Yhtä ilahduttavaa on huomata, miten ennakkoluulottomasti ohjelmassa ylitetään toimialojen rajoja. Tulevaisuus kuuluu rohkeille.   


27.2.2014 Kaupunginvaltuuson infotilaisuus, elinvoimaohjelma

Nyt käsittelyssä oleva elinvoimaohjelma on hyvä osoitus siitä, miten suuret tavoitteet voidaan muuttaa konkreettisiksi asiaa eteenpäinvieviksi toimenpiteiksi. Jos niin halutaan, Vantaalla onneksi halutaan. Kiitos Jose Valannalle ja valmisteluun osallistuville erinomaisesta ohjelmasta.

Yrityspalveluiltaan ylivoimainen




Julkisten hankintoje osuutta elinkeinoelämästä ei voi vähätellä. Esimerkiksi Vantaan sairaalapalveluiden, Laurean ja alan yritysten Toimiva Sairaala -hanke. Ensimmäisiä, missä yritysten innovointia ja kehittämistyötä tuodaan perusterveydenhoitoon. Tästä hyötyy paitsi Vantaan sairaalapalvelut suoraan, myös vantaalaiset yritykset. Aidot ja autenttiset ympäristöt ovat erittäin tärkeitä tuotekehityksen kannalta, ja erityisesti terveydenhoidon alalla. Valmiiksi testatussa ympäristössä on helppo valloittaa maailma. Näppärästi Vantaalta käsin. Kysymys: mitä pienhankintatyökalu pitää sisällään?

Osaamisen kehittäjä

Tarkoitus on lisätä yrittäjäkoulutusta ja tietoa yrittäjyydestä toisen asteen koulutuksessa.

Miksi jättää tämä hyvä idea toiselle asteelle? Yrityskylä -konsepti tarjoaa 6. luokkalaisille mahdollisuuden tutustua yhteiskunnan toimintaan simuloidussa miniyhteiskunnassa. Onko Vantaalla tarkoitus olla mukana Yrityskylä -toiminnassa?

Koulutettu työvoima. Vantaa kansainvälisenä kaupunkina tarvisee koulutettua ja KIELITAITOISTA työvoimaa => miten tämä erinomainen elinvoimaohjelma saataisiin heijastumaan myös meidän perusopetuksessa ja toisella asteella annettavaan kieliopetustarjontaan?


Vastaukset:

Yrityskylä: on puhuttu, ei olla tehty laskelmia että vietäisiin eteenpäin. Uskotaan siihen, että voidaan tehdä yhteistyötä Helsingin ja Espoon kanssa. Erinomainen paikka olisi koululaisille harjoitella ja innostua siitä.

Kieliopetus: tehdään paljon, että peruskoulu ja lukiolaiset käyttäisivät hyväkseen sen kielitarjonnan, mitä tällä hetkellä koulutuksessa tarjotaan.

Pienhankintatyökalu: all4 30 000 euron alle menevät hankinnat ilmoitetaan julkisessa rekisterissä, jolloin pk yritysten erit. vantaalaisten mahdollisuus tarjota palveluitaan vahvistuu.


18.11.2013 Budjettia käsittelevä valtuusto

Puheenvuorona porvariryhmän pöytäkirjalausumaan koskien Tuomelan ja Hevoshaan koulujen lakkauttamisesta

Arvoisa puheenjohtaja, kollegat,

Noin vuosi sitten opetuslautakunta käsitteli kouluavustajien määrän leikkausta. Toisin kuin Kähärä väitti demareiden niitä kannattaneen, minä muistan jokaisen opetuslautakunnassa istuneen demarin äänestäneen leikkauksen puolesta.

Olin silloin ja olen edelleen vantaalaisen opetuksen laadun heikentämistä vastaan.

Mitä on hyvä opetuksen laatu? Se on sitä, että ammattitaitoiset opettajat voivat järjestää opetusta joustavasti siten, että oppilaiden erilaisiin tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman hyvin.

Tämän vuoksi esitin vuosi sitten, että kouluavustajien määrästä ei leikata. Pidän edelleen tärkeänä koulutuksen järjestämisessä sitä, että opettajien määrään ei kosketa. Ysiluokkalaisten oppimista kartoittava tutkimus kertoi, että alueelliset erot oppimisen tasossa ovat pienet. Vantaalaisille tämä tarkoittaa sitä, että Helsinki ja Espoo käyttävät opetukseen enemmän rahaa, oppimistulokset ovat Vantaalla silti yhtä hyvät. Vantaalla on hyvät opettajat ja joustavat oppimisjärjestelyt, jotka mahdollistavat tämän. Joka ikinen päivä.

Olen valmis hyväksymään Tuomelan ja Hevoshaan koulujen lakkauttamisen. Molemmilla kouluilla on omat vahvuutensa. Mutta me emme valitettavasti ole siinä ylellisessä tilanteessa, että voisimme olla tehdä vain mukavia päätöksiä, ja olla tekemättä hankalia.

Ei tähän päätökseen voi suhtautua kevyesti. Erityisesti Hevoshaan koulun osalta uhka tiettyjen riskien kasvulle on olemassa. Tutustuin Berneliuksen väitöskirjaan. Siinä kuvatut prosessit ovat hyvin tyypillisesti helsinkiläisiä. Vantaalla opetus tapahtuu lähikouluissa. Vantaalla ei ole koulushoppailua. Vantaalla koulut ovat hyviä joka puolella. En usko, että Berneliuksen kuvaama negatiivinen kierre toteutuisi Vantaalla sellaisenaan.

Koulujen lakkautus aiheuttaa monenlaisia uusia haasteita. Olen tyytyväinen, että tähän liittyvään päätökseen liitetään pöytäkirjalausuma, jossa varmistetaan koulumatkojen turvallisuus, koulujen kunto, ei-toivottuihin kehityksiin puuttuminen ja vanhempien kuuleminen koulusta päätettäessä."

2. Kommenttina porvariryhmän pöytäkirjalausumaan koskien Tuomelan ja Hevoshaan koulujen lakkauttamisesta

Pyydän ystävällisesti muistuttamaan virkamiehiä, lainkaan epäilemättä, ettei asia heidän tiedossaan jo olisi, että Laurea ammattikorkeakoulussa on erittäin korkeatasoinen turvallisuusalan koulutus, jossa hyvin mielellään otetaan vastaan ja tehdään tämän tyyppisiä tehtäviä.

Koulureittien turvallisuudesta:

opetuslautakunta on säännöllisin väliajoin keskustellut koulureittien turvallisuudesta ja pyrkinyt kohdistamaan asiasta vastaavien virkamiesten huomion asiaan. Tämän pöytäkirjalausuman johdosta toivon, että koulumatkojen turvallisuudesta huolehditaan jatkuvasti. Opetuslautakunnan jäsenenä toivon, että jos asiasta joudun erikseen kuntatekniikan puolelta kysymään, vastaus on jotain muuta kuin lokakuussa saatu vastaus lainaus: "Kohteista tärkeysjärjestyksessä ensimmäisellä sijalla ovat keskeneräiset kohteet, kunnallistekniikan rakentamissopimuksiin perustuvat kohteet, valtion kanssa toteutettavat yhteiskohteet sekä kaupungin tontinluovutuksiin liittyvät kohteet. Seuraavana tärkeysjärjestyksessä ovat liikenneturvallisuuteen ja hulevesien johtamiseen liittyvät kohteet. "

Aivan vastaavasti pöytäkirjalausunnon koulujen kunnosta on tärkeä kohta. On hienoa, että vanhemmat Tuomelassa ovat aktivoituneet monilla tavoin tässä prosessissa. Mutta ei ole oikein eikä kohtuullista, että rikki olevaa vesiautomaattia ei korjata tai pensoittunutta jalkakäytävää ei siivota ilman massiivista aktivoitumista. 

Koulujen kunto on tärkeä asia ja se on sitä toivottavasti kaikille sektoreille, ei pelkästään siville. Toisenlaiseen tärkeysjärjestykseen perustuvia vastauksia ei toivoisi jatkossa saavan.

21.5.2013 Elinvoimaohjelman lähetekeskustelussa

Pitämätön puheenvuoro, joka toimitettiin sähköisesti virkamiehistölle valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä kokouksen mennessä pitkästi toisen vuorokauden puolelle.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat.

Kaupungin elinvoima vahvistuu; elinkeino- ja työllisyyspolitiikka uudistuvat.

Käytännössä:
Kun lasten päivähoidossa käytetty monituottajamallia, kaupunki on hyötynyt. Kaupunki on saanut 1. lisää päivähoitopalveluita 2. ilman investointipaineita 3. sitoutuneita kumppaneita. Yleisesti ottaen yrityksillä on kuntaa paremmat edellytykset tehdä innovatiivista tuotekehitystä. Kaupunkikin voi niitä tehdä, mutta useimmiten propellipäät tulee yrityksistä.

ð yritykset tuovat paljon, muun muassa investoinnit ja innovaatiot.

Että me saamme kaupunkiin innovatiivisia kestävästi kehittäviä investoijia, fokus on siirrettävä korkean jalostusasteen palveluyrityksiin. Korkea jalostusaste on teollisuudessa käytetty termi, sillä tarkoitetaan lyhyesti sitä, että sen sijaan, että myytäisiin selluloosaa, myydään high tech design paperia. Korkean jalostusasteen palveluyritys on muutakin kuin logistiikka-alan yritys, se on esimerkiksi asianajotoimisto, joka haluaa sijaita niin lähellä kansallisia ja kansainvälisiä liikenneyhteyksiä kuin mahdollista. Lentokentältä Helsingin keskustaan on ½ tunnin matka. Sen ajan voi käyttää fiksusti muuhunkin kuin matkustamiseen.

Toivon, että strategiassa näkyisi paitsi notkeaa tonttipolitiikkaa, myös huolehtiminen koulutetusta työvoimasta ja virkeästä kaupunkikuvasta. Näin takaamme kaupungin elinvoiman vahvistumisen.